Pilkun käyttö

1.Pilkku tulee kahden rinnasteisen  päälauseen väliin, jos niillä ei ole yhteistä tekijää (lauseenjäsentä).

Kävin oman ala-asteeni 1960-luvulla, ja noista ajoista kuri on muuttunut kovasti. (Päälause, rinnastuskonjunktio ja + toinen päälause. Rinnastuskonjunktioita ovat ja, sekä,  sekä että, tai, vai, mutta, vaan)

2. Jos rinnasteisilla päälauseilla on yhteinen tekijä, pilkkua ei tule lauseiden väliin.

Kävin oman ala-asteeni 1960-luvulla enkä todellakaan kaipaa niitä aikoja. (Yhteinen tekijä subjekti minä)

3. Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla. (Sivulause voi alkaa alistuskonjunktiolla että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, jollei, ellei; relatiiviprominilla joka, mikä tai niiden taivutusmuodolla; kysyvällä sanalla = epäsuora kysymyslause)

Kävin oman ala-asteeni 1960-luvulla, jolloin koulussa vallitsi tiukka kuri. (Päälause + relatiivinen sivulause)

Opettaja saattoi laittaa oppilaan  nurkkaan seisomaan, jos tämä käyttäytyi sopimattomasti. (Päälause + konjunktiolause)

Arestin jälkeen opettaja kysyi, joko oppilas osasi käyttäytyä kunnolla. (Päälause + kysyvä sivulause)

4. Kahta rinnasteista sivulausetta (samanarvoista) ei eroteta pilkulla. (Rinnasteisuuden osoittajana rinnastuskonjunktio ja, sekä, sekä että, tai, vai, mutta, vaan)

Pelkäsin joitakin opettajia, koska he olivat niin ankaria ja koska jotkut heistä eivät pitäneet lapsista. (Päälause + sille alisteinen sivulause ”koska” + ”koska”-lauseelle rinnasteinen sivulause ”ja koska”)

5. Sivulauseet erotetaan toisistaan pilkulla, jos toinen niistä on alisteinen toiselle. (alisteisuutta osoittaa se, että jälkimmäinen sivulause alkaa eri alistuskonjunktiolla tai eri relatiivisanalla tai eri kysyvällä sanalla)

Muistan opettajan, joka löi oppilaitaan karttakepillä sormille, koska oppilaat eivät osanneet ommella hametta. (Päälause + päälauseelle alisteinen relatiivinen sivulause + relatiiviselle sivulauseelle alisteinen konjunktiolause)

Halusin lähteä kotiin, koska sain tietää, että äiti oli sairastunut. (Päälause + sille alisteinen konjunktiolause + koska-konjunktiolauseelle alisteinen että-konjunktiolause)

Mediaetiikkaa

Katso sananvapaus (Suomen perustuslaki luku 2, § 12)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Katso sananvapauskartta
https://blogit.iltalehti.fi/jani-hakkarainen/files/2017/12/carte_2017_en-2-cp.png

Julkisen sanan  neuvosto
http://www.jsn.fi/jsn/jsn/

Nuorten netiketti
https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/turvallisuus/media/nuorten-netiketti/

Mielipidetekstejä

Tutustu Kielikompassin avulla eri mielipidetekstien piirteisiin: kolumni, yleisönosastokirjoitus, vastine, pääkirjoitus, arvostelu, pakina
https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/kirjoitus/kirjoituskurssi/kannanotot.shtml

Ryhmätyö neljän hengen ryhmässä:
Kurssivihko s. 60-62 soveltaen.
Yksi tutkii Hannu Eklundin tekstin (60:1) (perustelutavat ja retoriset keinot kirjassa 379-380)
Yksi tutkii Melissa Heikkilän tekstin (60:2)
Yksi tutkii s. 62 pääkirjoituksen (60:3)
Yksi tutkii alla olevasta linkistä löytyvän arvostelun ja soveltaa siihen s.63:6 harjoituksen kysymyksiä.

Kukin selittää tehtävän tulokset. Kaikki kuitenkin lukevat eri tekstilajien tekstit.

Lue esimerkki kirja-arvostelusta (Sally Rooney, Keskusteluja ystävien kesken)
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006170521.html

Kuuntele Mikko Maasolan pakina Hyvää etäisenpäivää. Listaa siitä pakinan piirteitä.
https://areena.yle.fi/1-4282360

Perustelutavat, vaikuttamiskeinot, argumentaatioanalyysi

oppikirja s. 376-383
ARGUMENTOINTI, argumentaatio  = väitteiden ja perustelujen esittämistä 

ARGUMENTAATIO rakentuu teesistä (väitteestä) ja argumenteista (perusteluista) ja niitä tukevista retorisista keinoista  
-voidaan yrittää vaikuttaa tietoihin, tunteisiin, mielipiteisiin, arvoihin, asenteisiin

ESISOPIMUKSET, TAUSTAOLETUKSET: oletus, että vastaanottaja on tiettyä mieltä asiasta; ajattelutapa, jota pidetään ainoana oikeana; mitä oletetaan vastaanottajan tietävän ennestään, arvot, ideologiat

PERUSTELUTAPOJA 

-FAKTAT 

-KÄSITTEEN MÄÄRITTELY 

-TILASTOT 

-TUTKIMUKSET 
-AUKTORITEETTIIN VETOAMINEN

-ERILAISET PÄÄTTELYTAVAT: INDUKTIO (yksityisestä yleiseen), DEDUKTIO (yleisestä yksityiseen) 

-OMA HAVAINTO, KOKEMUS 

-YLEINEN MIELIPIDE (ei kestä), TAVAT, USKOMUKSET 

-ASIAN UUTUUS 

-SYY-SEURAUSSUHDE 

-TUNTEET, TARPEET, TOIVEET 

-ARVOT JA MORAALI 

-EDUT JA HAITAT 

-VERTAILUT, RINNAKKAISTAPAUKSET, ANALOGIAT 

Perustelutapoja, joita käytetään, kun kommentoidaan jotakin aiempaa tekstiä: tukeminen, kiistäminen, myönnytteleminen, ohjeistaminen, hyökkääminen, häilyminen 

RETORISET KEINOT 

ovat tarkoitukseen sopivia ilmaisutapoja, joita käytetään varsinaisten perustelujen tukena, vahvistajina, vetoavat tunteisiin. 

-OHJAILUKIELI: ohjailevia sanoja, ”pitää”, ”täytyy”, vertailuasteet, vahvikesanat (asteilmaukset ”erittäin”, ”täysin”), asenneadjektiivit (”ihana”, ”ällöttävä”) 

-SANOJEN VALINTA MERKITYSVIVAHTEIDEN PERUSTEELLA: värittyneet sanat (”suvakki”), eufemismit (kiertoilmaukset ”siirtyi ajasta ikuisuuteen”) 

-SYNONYYMIT 

-PIILOVÄITTEET 

-IMARTELU, UHKAILU 

-LIIOITTELU, KÄRJISTÄMINEN
-ASTEILMAISUT (aina, ei koskaan -tyyppiset)

-LISTAUS 

-KIELIKUVAT 

-VIERASSANAT, NUMERAALIT 

-VASTAKKAINASETTELU 

-LÄHENTÄVÄ PRONOMINI 
-SUPERLATIIVIT

-MYÖNTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-KIELTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-HUUMORI, IRONIA 

-SANONNAT, SITAATIT 

KIELEN RAKENTEELLISET KEINOT OVAT MYÖS RETORISIA KEINOJA: PUHUTTELU, RETORINEN KYSYMYS, LISTAUS, TOISTO, SOINNUTTELU 

KUVILLA ON OMAT VAIKUTTAMISKEINONSA (kirja s. 54-59) 

PUHEESSA OHEISVIESTINTÄ 

ARGUMENTAATIOANALYYSIN POHJUSTAMINEN

1. Kuka on tehnyt tekstin, mikä on tekstin laji, otsikko, milloin, kenelle ja missä teksti on julkaistu, mikä on tekstin aihe?
2. Mitkä ovat tekstin tavoite ja teesi (pääväite)? Keille teksti on suunnattu?
3. Mitä taustaoletuksia, arvoja tekstissä on? Mitä esisopimuksia tekijällä on? Mitä tekijä puolustaa ja mitä vastustaa?
4. Millä perustelutavoilla tekijä perustelee teesiään (näkemystään)? Poimi perustelutapoja ja ryhmittele ne. 
5. Millä retorisilla keinoilla tekijä vahvistaa perustelujaan? Mitä tekijä vastustaa? Poimi keinoja ja ryhmittele ne.  

6. Miten vastanäkemykset on huomioitu? Mitä myönnytyksiä, tarkennuksia on?
7. Mikä merkitys on tekstin ulkoasulla, asettelulla ja rakenteella? Mikä on kuvien tehtävä?
8. Mitä rooleja erottuu? Keiden näkökulmat erottuvat?
9. Mitä tekijä saavuttaa valitsemillaan keinoilla (perusteluilla ja retorisilla keinoilla)? Vakuuttaako teksti? Pääseekö tavoitteeseensa? Onko argumentoinnissa puutteita tai virheitä?

Tiedonhankinta ja lähdekritiikki

Kurssivihkon 54:2-harjoituksen toinen aineisto on alla (Lihastohtori-blogi)
https://lihastohtori.wordpress.com/2012/09/17/lihaskasvunopeus/

Arvioi lähteen ja aineiston käyttökelpoisuutta:
-Mikä tekstilaji ja mikä on sen merkitys?
-Liittyykö tieto asiayhteyteen?
-Onko tieto aiheen kannalta kiinnostavaa ja uutta?
-Onko tieto käyttökelpoista?
-Mitkä näkökulmat korostuvat?
-Onko tietojen lähde mainittu? Mistä tieto on peräisin? ( Esim. kuvat, taulukot)
-Liittyykö aiheeseen tai sen käsittelyyn eettisiä ongelmia?
-Saavatko eri lähteet (tai esim. haastatellut ihmiset) tasapuolisesti tilaa? Miten haastateltaviin suhtaudutaan?
-Mitä kuvia tekstin yhteydessä on? Miten kuvat liittyvät aiheeseen? Mikä tai kenen näkökulma kuvissa korostuu? Onko kuvaajan tiedot mainittu?
-Onko mahdollinen mainosaineisto selvästi erotettu muusta aineistosta?
Arvioi lähteen (nettisivun)  luotettavuutta:
-Jos kyse on nettilähteestä, mitä voi päätellä URL-osoitteesta?
-Missä teksti/tieto  on julkaistu?
-Onko julkaisija yksityishenkilö, järjestö, viranomaistaho jne? Miten tämä vaikuttaa?
-Mikä on tekstin (sivun) tavoite? Mikä on tekstilaji?
-Onko julkaistu tieto ajantasaista? Milloin teksti on kirjoitettu ja milloin se on julkaistu (verkossa)?  Milloin se on päivitetty viimeksi?
-Onko tieto objektiivista?
-Onko tieto perusteltu?
- Ovatko julkaisijan, tekstin tekijän (sivun) yhteystiedot näkyvillä? Ovatko ne aitoja?
-Onko tekijänoikeuden haltijat mainittu?
-Tarkista myös verkkojulkaisijan pääsivu (linkki usein sivun alussa tai lopussa)
Arvioi tekstin (sivun, lähteen) kieltä:
-Onko teksti ja sen kieli korrektia ja yleistajuista?
-Onko kieli asiatyylistä vai värittynyttä?
-Onko kirjoitusasu vakuuttava?

Kirjoitustaidon kokeen ohjeita

Katso videosta kirjoitustaidon kokeen ohjeet
https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ai8-kirjoittamistaitojen-syventaminen/materials#p-172851

Kirjallisuutta

Yksilö, yhteiskunta ja sen instituutiot 
Katherine Boo, Kätkössä kauniin ikuisen (2012)
Albert Camus, Rutto (1947)
Olli Jalonen, Poikakirja (2010) (koululla)
Ken Kesey, Yksi lensi yli käenpesän (1962)
Ilmari Kianto, Punainen viiva (1909) (koululla)
Arto Paasilinna, Ulvova mylläri (1981)
John Steinbeck, Vihan hedelmät (1939)
Hannu Raittila, Atlantis (2003) (koululla)

Alexandra Salmela, Antisankari (2015)

Sivuraiteilla

Albert Camus, Sivullinen (1942) (koululla)
Irina Denezhkina, Anna mulle! (2002)
Herman Koch, Illallinen(2009) (koululla)
Erlend Loe, Supernaiivi (1996) (koululla)
Deborag Spungen, Nancy (1983)

Mats Wahl, Ruotsia idiooteille (2004)
Irvine Welsh, Trainspotting (1996)

Valta ja sen käyttö
William Golding, Kärpästen herra (1954)
George Orwell, Vuonna 1984 (1949)
Sofi Oksanen, Puhdistus (2008) (koululla)
Sofi Oksanen, Kun kyyhkyset katosivat (2012)

Maria Peura, Ja taivaan tähdet putoavat (2014)
John Steinbeck, Helmi (äänikirjana koululla)
Antti Tuuri, Ikitie (2011) (koululla)

Yaa Gyasi, Matkalla kotiin (2017)

Terrorismi, väkivalta, sota
Chimanda Ngozi Adichie, Puolikas keltaista aurinkoa (2009)
Ismael Beah, Leikin loppu (2007)
Kim Echlin, Kadonneet (2009)

Paolo Giordano, Ihmisruumis
Anilda Ibrahimi, Ajan riekaleita (2009)
Ernest Hemingway, Jäähyväiset aseille (1929)
Tuomas Kyrö, Liitto (2005)
Sirpa Kähkönen, Rautayöt (2002)  Hietakehto (2012)

Heidi Köngäs, Sandra (2017)

Pierre Lemaitre, Näkemiin taivaassa
Ian Mc Ewan, Sovitus (2001)
Toni Morrison, Koti (2014)
Michael Ondaajte, Englantilainen potilas (1992)
Erich Maria Remarque, Länsirintamalta ei mitään uutta (1929)
Antti Tuuri, Rauta-antura (2012)(koululla)
Kurt Vonnegut, Teurastamo 5 (1969)
M.-P. Heikkinen, Terveiset Kutturasta (2012) 

Eva Weaver, Jacobin takki

Hanneriina Moisseinen, Kannas (2016, sarjakuva)

Seksuaalisuus
Vigdis Grimsdottir, Z-rakkaustarina (1998)
Pirjo Hassinen, Joel (1991)
Anna-Leena Härkönen, Ei kiitos (2008)
Anja Kauranen, Sonja O. kävi täällä (1981)
Sofi Oksanen, Baby Jane (2005) Koululla 3)
Maria Peura, On rakkautes ääretön (2001)
Riikka Pulkkinen, Raja (2006) (koululla)
Harri Sirola, Abiturientti (1980)
Anja Snellman, Lemmikkikaupan tytöt (2007)
Miina Supinen, Liha tottelee kuria (2007)
Jeffrey Eugenides, Naimapuuhia (2011)

Perhe ja suku
Charles Bukowski, Siinä sivussa (1982)
Michael Cunningham, Samaa sukua (1995)
Anne Enright, Unohdettu valssi 

Karin Erlandsson, Minkkitarha (2014)
Jeffrey Eugenides, Middlesex (2002)
Jeffrey Eugenides, Virgin Suicides (1993)
Peter Franzen, Tumman veden päällä (2010)
Alan Hollinghurst, Vieraan lapsi
Kari Hotakainen, Ihmisen osa (2009)
Kari Hotakainen, Juoksuhaudantie (2002) (koululla)
Juha Itkonen, Kohti (2007)
Anna-Leena Härkönen, Juhannusvieras (2006)
John Irving, Kaikki isäni hotellit (1981)
Olli Jalonen, Isäksi ja tyttäreksi (1990)
Katja Kaukonen, Kohina (2014) 

Aino Kivi, Maailman kaunein tyttö (2016)
Heidi Köngäs, Jokin sinussa (2008)
Jhumpa Lahiri, Tulvaniitty (2014)
 Taina Latvala, Välimatka

Laura Lähteenmäki, Korkea aika (2016)
Ann-Marie Mac Donald, Armon yö (2005)
Miika Nousiainen, Maaninkavaara (2009) (koululla)
Ulla-Maija Paavilainen, Kylmä kamari (2010)
Markku Pääskynen, Vihan päivä (2006)
Pirkko Saisio, Pienin yhteinen jaettava (1998)

Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia (2014)
Kjell Westö, Missä kuljimme kerran (2006)
Hannu Väisänen, Toiset kengät (2007)

Tapani Heinonen, Kuka heilutti pesäpuuta (2015)


Kulttuurien yhteentörmäys
Amélie Nothomb, Nöyrin palvelijanne  (1999) (koululla)
Ayad Akhtar, Appelsiinikuorten katu(2012) (koululla 2)
Susanna Alakoski, Sikalat (2007)

Chinua Achebe, Kaikki hajoaa (1958, suom. 2014)
Karin Fossum, Rakas Poona (2000)
Antti Jalava, Asfalttikukka (1980)
Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja heimolaiset (1984)
Thomas Keneally, Schindlerin lista (1982)
Jhumpa Lahiri, Kaima (2005)

Cristina Sandu, Valas nimeltä Goliat (2017)

Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia (2014)
Robert McLiam Wilson, Eureka Street, Belfast (1996)
Mikael Niemi, Populäärimusiikkia Vittulajänkältä


Tulevaisuus/ympäristö

K.K. Alongi, Kevätuhrit 

K.K. Alongi, Ansassa

Margaret Atwood, Uusi maa (2014)
Jean Hegland, Suojaan metsän siimekseen (1998) 

Kazuo Ishiguro, Ole luonani aina (2005)

Risto Isomäki, Haudattu uhka (2016)
Emmi Itäranta, Teemestarin kirja (2012)

Emmi Itäranta, Kudottujen kujien kaupunki (2015)

Ansu Kivekäs, Perhosveitsi (2014)
Anni Kytömäki, Kultarinta (2014  teos ei kerro tulevaisuudesta)
Laura Lähteenmäki, Niskaan putoava taivas (2012)
Paulus Maaslo, Elinehto (2012, dekkari)

Ian McEwan, Pähkinänkuori (2017)

Lars Wilderäng, Tähtikirkas (2018)