1. Kuka on tehnyt tekstin, mikä on tekstin laji, otsikko, milloin, kenelle ja missä teksti on julkaistu, mikä on tekstin aihe?
2. Mitkä ovat tekstin tavoite ja teesi (pääväite)? Keille teksti on suunnattu?
3. Mitä taustaoletuksia tekijällä on? Mitä tekijä puolustaa ja mitä vastustaa?
4. Millä perustelutavoilla tekijä perustelee teesiään (näkemystään)? Poimi perustelutapoja ja ryhmittele ne.
5. Millä retorisilla keinoilla tekijä vahvistaa perustelujaan? Mitä tekijä vastustaa? Poimi keinoja ja ryhmittele ne.
7. Mikä merkitys on tekstin ulkoasulla, asettelulla ja rakenteella? Mikä on kuvien tehtävä?
8. Mitä rooleja erottuu? Keiden näkökulmat erottuvat?
9. Mitä tekijä saavuttaa valitsemillaan keinoilla (perusteluilla ja retorisilla keinoilla)? Vakuuttaako teksti? Pääseekö tavoitteeseensa?
ARGUMENTAATIOANALYYSIN VARSINAINEN KIRJOITTAMINEN
Kirjoita pohjustuksesi avulla selkeästi etenevä, kappaleisiin jaettu vastaus, jossa todennat esittämäsi päätelmät.
Muista, miten pohjatekstiin viitataan:
YTL:n ohje: Lukutaidon tehtävässä oletetaan, että vastauksen lukija tuntee pohjatekstin ja tietää, mistä siinä on kyse. ”Ensimmäisellä kerralla aineistoon viitatessaan kirjoittaja nimeää käyttämänsä aineiston ja mainitsee tekstin tekijän, oletuksena on, että vastaustekstin lukija tuntee aineiston ja tietää, mistä siinä on kyse, joten aineistoa ei tarvitse erikseen esitellä. Vastauksessa pyritään tiiviyteen, ja siksi myös viittaustapa on tarkoituksenmukaista pitää lyhyenä eikä tarkkoja lähdetietoja ole tarpeen mainita. jos se on tiedossa. Aineiston voi nimetä esimerkiksi tekstin lajin, nimen tai otsikon mukaan. Mallin aineistoon viittaamisen tavasta saa usein jo tehtävänannosta. Myöhemmin samaan tekstiin viitattaessa riittää lyhyempi viittaustapa. Mikäli samassa vastauksessa tarkastellaan useita aineistoja, siitä on selvästi käytävä ilmi, mitä tekstiä kirjoittaja kulloinkin käsittelee.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.