Argumentaatioanalyyysin kirjoittaminen

ARGUMENTAATIOANALYYSIN POHJUSTAMINEN

1. Kuka on tehnyt tekstin, mikä on tekstin laji, otsikko, milloin, kenelle ja missä teksti on julkaistu, mikä on tekstin aihe?
2. Mitkä ovat tekstin tavoite ja teesi (pääväite)? Keille teksti on suunnattu?
3. Mitä taustaoletuksia, arvoja tekstissä on? Mitä esisopimuksia tekijällä on? Mitä tekijä puolustaa ja mitä vastustaa? Mikä on kontekstin merkitys?
4. Millä perustelutavoilla tekijä perustelee teesiään (näkemystään)? Poimi perustelutapoja ja ryhmittele ne. 
5. Millä retorisilla keinoilla tekijä vahvistaa perustelujaan? Mitä tekijä vastustaa? Poimi keinoja ja ryhmittele ne.  

6. Miten vastanäkemykset on huomioitu? Mitä myönnytyksiä, tarkennuksia on?
7. Mikä merkitys on tekstin ulkoasulla, asettelulla ja rakenteella? Mikä on kuvien tehtävä?
8. Mitä rooleja erottuu? Keiden näkökulmat erottuvat?
9. Mitä tekijä saavuttaa valitsemillaan keinoilla (perusteluilla ja retorisilla keinoilla)? Vakuuttaako teksti? Pääseekö tavoitteeseensa? Onko argumentoinnissa puutteita tai virheitä?

Kirjoita vastaus valmiiksi. Muista selkeä rakenne ja kappalejako. Kirjoita kokonaisia lauseita ja virkkeitä. Kirjoita hyvällä yleiskielellä. 

Avuksi käsitteitäoppikirja s. 376-383
ARGUMENTOINTI, argumentaatio  = väitteiden ja perustelujen esittämistä 

ARGUMENTAATIO rakentuu teesistä (väitteestä) ja argumenteista (perusteluista) ja niitä tukevista retorisista keinoista  
-voidaan yrittää vaikuttaa tietoihin, tunteisiin, mielipiteisiin, arvoihin, asenteisiin

ESISOPIMUKSET, TAUSTAOLETUKSET: oletus, että vastaanottaja on tiettyä mieltä asiasta; ajattelutapa, jota pidetään ainoana oikeana; mitä oletetaan vastaanottajan tietävän ennestään, arvot, ideologiat

PERUSTELUTAPOJA 

-FAKTAT 

-KÄSITTEEN MÄÄRITTELY 

-TILASTOT 

-TUTKIMUKSET 
-AUKTORITEETTIIN VETOAMINEN

-ERILAISET PÄÄTTELYTAVAT: INDUKTIO (yksityisestä yleiseen), DEDUKTIO (yleisestä yksityiseen) 

-OMA HAVAINTO, KOKEMUS 

-YLEINEN MIELIPIDE (ei kestä), TAVAT, USKOMUKSET 

-ASIAN UUTUUS 

-SYY-SEURAUSSUHDE 

-TUNTEET, TARPEET, TOIVEET 

-ARVOT JA MORAALI 

-EDUT JA HAITAT 

-VERTAILUT, RINNAKKAISTAPAUKSET, ANALOGIAT 

Perustelutapoja, joita käytetään, kun kommentoidaan jotakin aiempaa tekstiä: tukeminen, kiistäminen, myönnytteleminen, ohjeistaminen, hyökkääminen, häilyminen 

RETORISET KEINOT 

ovat tarkoitukseen sopivia ilmaisutapoja, joita käytetään varsinaisten perustelujen tukena, vahvistajina, vetoavat tunteisiin. 

-OHJAILUKIELI: ohjailevia sanoja, ”pitää”, ”täytyy”, vertailuasteet, vahvikesanat (asteilmaukset ”erittäin”, ”täysin”), asenneadjektiivit (”ihana”, ”ällöttävä”) 

-SANOJEN VALINTA MERKITYSVIVAHTEIDEN PERUSTEELLA: värittyneet sanat (”suvakki”), eufemismit (kiertoilmaukset ”siirtyi ajasta ikuisuuteen”) 

-SYNONYYMIT 

-PIILOVÄITTEET 

-IMARTELU, UHKAILU 

-LIIOITTELU, KÄRJISTÄMINEN
-ASTEILMAISUT (aina, ei koskaan -tyyppiset)

-LISTAUS 

-KIELIKUVAT 

-VIERASSANAT, NUMERAALIT 

-VASTAKKAINASETTELU 

-LÄHENTÄVÄ PRONOMINI 
-SUPERLATIIVIT

-MYÖNTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-KIELTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-HUUMORI, IRONIA 

-SANONNAT, SITAATIT 

KIELEN RAKENTEELLISET KEINOT OVAT MYÖS RETORISIA KEINOJA: PUHUTTELU, RETORINEN KYSYMYS, LISTAUS, TOISTO, SOINNUTTELU 

KUVILLA ON OMAT VAIKUTTAMISKEINONSA (kirja s. 54-59) 

PUHEESSA OHEISVIESTINTÄ