Lukutaidon tehtävä

Palauta YTL:N tiedotteen avulla mieleen, miten viitataan aineistoon lukutaidon tehtävässä:

Aineistoviittausten ydintehtävä on osoittaa, mitä tekstiä kirjoittaja kulloinkin tarkastelee tai käyttää omassa tekstissään. Tärkeintä on viittausten selkeys ja tarkoituksenmukaisuus, ei niinkään se, mitä tarkasti ja yksityiskohtaisesti määriteltyä viittaustekniikkaa kirjoittaja käyttää. Viittaustavan tarkoituksenmukaisuus on riippuvainen tehtävänannosta ja koetyypistä.  Aineistoilla on nimittäin lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeissa erilainen asema, joten niissä on tarkoituksenmukaista viitata aineistoihin hieman eri tavalla. 

Tässä tiedotteessa esille nostetut tavat ovat vain esimerkkejä viittaustavoista, sillä kaikkia mahdollisia, erilaisissa tekstiyhteyksissä toimivia tapoja on mahdotonta luetella. Esimerkeissä on hyödynnetty testikokeeseen osallistuneiden opiskelijoiden vastauksia.

Lukutaidon koe

Lukutaidon kokeen vastauksessa tehtävänanto määrittelee, mitä aineistoja vastauksessa tarkastellaan. Nykyisen tekstitaidon kokeen tapaan oletuksena on, että vastaustekstin lukija tuntee aineiston ja tietää, mistä siinä on kyse, joten aineistoa ei tarvitse erikseen esitellä. Vastauksessa pyritään tiiviyteen, ja siksi myös viittaustapa on tarkoituksenmukaista pitää lyhyenä eikä tarkkoja lähdetietoja ole tarpeen mainita.



Ensimmäisellä kerralla aineistoon viitatessaan kirjoittaja nimeää käyttämänsä aineiston ja mainitsee tekstin tekijän, jos se on tiedossa. Aineiston voi nimetä esimerkiksi tekstin lajin, nimen tai otsikon mukaan. Mallin aineistoon viittaamisen tavasta saa usein jo tehtävänannosta. Myöhemmin samaan tekstiin viitattaessa riittää lyhyempi viittaustapa. Mikäli samassa vastauksessa tarkastellaan useita aineistoja, siitä on selvästi käytävä ilmi, mitä tekstiä kirjoittaja kulloinkin käsittelee.

Esimerkkejä

1 a. Lue ensin Jonna Tervomaan Tikapuut-laulun sanoitus. Mistä tekstissä on kyse? 

Ensimmäinen viittaus: Jonna Tervomaan Tikapuut-laulun sanoitus alkaa  ̶   ̶  .

Myöhempi viittaus: Tervomaan teksti tuo esiin  ̶   ̶  . Tikapuut-laulun sanoitus on  ̶   ̶  . Sanoituksessa mainitaan  ̶   ̶  .

1 b. Katso ja kuuntele sen jälkeen Mika Ronkaisen käsikirjoittama ja ohjaama musiikkivideo Jonna Tervomaan laulusta. Mitä lisämerkityksiä video tuo laulun sanoitukseen?

Ensimmäinen viittaus: Mika Ronkaisen musiikkivideo alkaa  ̶   ̶  .

Myöhempi viittaus: Ronkaisen video vahvistaa Tervomaan sanoituksen  ̶   ̶  . Video vahvistaa sanoituksen teemaa  ̶   ̶  .


2. Lue oheiset kolme koulujen uskonnonopetusta ja Suvivirren asemaa käsittelevää tekstiä.

a. Mikä on kunkin tekstin pääteesi?

Ensimmäinen viittaus:   Tiina Raevaaran kolumnissa  ̶   ̶  . Ulla Appelsinin artikkelin  ̶   ̶  . Veera Oksanen esittää artikkelissaan, että  ̶   ̶  .

b. Mitä perustelukeinoja kussakin tekstissä käytetään?

Myöhempi viittaus: Raevaaran tekstissä / kolumnissa  ̶   ̶  . Appelsinin tekstissä / artikkelissa  ̶   ̶  . Oksasen teksti / kolumni taas ̶   ̶  . Kaikissa kolmessa tekstissä teesiä perustellaan  ̶ 
___________________

Muuta muistettavaa:

Lukutaidon kokeessa vastausta ei otsikoida, mutta tehtävän numero merkitään.
Yksiosaisen tehtävän pistemäärä on 30 pistettä.
Yksiosaisen tehtävän merkkimäärä on noin  5000 merkkiä.
Kaksiosaisen tehtävän a-osa 12 pistettä, b-osa 18 pistettä.

Kuvanlukutaito (video)

Tutustu linkin avulla, miten videon ja elokuvan kuvaa luetaan, katso kuvan rajaus, kuvakulmat

http://www.koulukino.fi/?id=2689

Kuvakoot

http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kuva/kuvakoko.jsp

Tilttaus ja panorointi

http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kuva/tilttaus.jsp

Katso video Uhanalainen pikkupanda

https://youtu.be/djN6ucghwK4

Tee videoon liittyvät tehtävät kurssivihkon 27:8 mukaan: Mikä on videon viesti?Mitä kuvakokoja videossa on käytetty? Mitä kuvakulmia on käytetty, miksi? Onko panerointia ja tilttausta?

Tyyli vaikuttaa

TYYLI VAIKUTTAA

katso oppikirja s. 384-393

-Tyyli on puhujalle, kirjoittajalle tai aikakaudelle tyypillinen ilmaisutapa, jota leimaavat tietyt, toistuvat piirteet.

-Tyyli on sanomisen tapa, joka näkyy tekstin kaikilla tasoilla: sanavalinnoissa, lauserakenteissa, lauseiden pituudessa, esittämisen järjestyksessä, jaksottelussa ja sidostamisen keinoissa.

-Tyyli voi olla odotusten mukainen, käyttöyhteydelleen tyypillisesti neutraali  tai yllättävä, kohosteinen

-Sävy on puhujan tai kirjoittajan äänen väri, jonka vastaanottaja havaitsee

-Konventio on tyylikäytänne: miten mistäkin aiheesta on hyvä tai sopiva puhua ja kirjoittaa

Puhujan tai kirjottajan tyylinvalintaan vaikuttavat hänen oman persoonallisuutensa (tapansa laatia teksti) lisäksi aihe, tavoite, tekstilaji, foorumi, kohde.

ASISATYYLISSÄ tärkeintä on sisältö ja esittämisen selkeys.

-neutraalia ja yleiskielistä, pyrkii objektiivisuuteen

ARKITYYLI asiatyyliä rennompaa, epämuodollisempaa, puhekielisempää (sanavalinnat ja virkerakenteet, subjektiivisuus)

SANAVALINNAT

päämerkitys

sivumerkitys (kielteinen, myönteinen), sanan sivumerkitys paljastaa asennoitumisen

synonyymit (vierasperäisten synonyymien käytön vaikutus)

KONKREETTINEN TYYLI

sanat kuvaavat havaittavia elollisia tai elottomia olioita, esineitä, paikkoja, toimintoja, tekoja

ABSTRAKTI TYYLI

sanat kuvaavat asiantiloja, ominaisuuksia, suhteita, joita ei voi konkreettisesti havaita >vaikeaselkoisuuden vaara (ns. substantiivityyli)

HAVAINNOLLINEN TYYLI

-käsitehierarkiat

-konkreettiset verbit, adjektiivit, substantiivit

-kuvailu

-esimerkit

-kielikuvat

-aktiivi

-selkeät virkerakenteet, ei ketjuvirkkeitä

Tyyliä (ja kieltä) tutkitaan äännetasolle, sanatasolla, lauseketasolla, virketasolla, koko tekstin tasolla

-äännetaso: sointuisuus, toisto, onomatopoeettisuus

-sanataso: minkä alan sanastoa, sanaverkot, kielikuvat, synonyymit, toisto, abstraktisuus, konkreettisuus, tuoreus, kuluneisuus, vierasperäisyys, retoriset keinot, fraasit

-lauseketaso: kielikuvat, vertaukset, upotukset, retoriset keinot

-lause- ja virketaso: rytmi, lyhyet, pitkät, yksinäislauseet, yhdyslauseet, lausetyypit (toteamus, käsky, kysymys), sanajärjestys, aktiivi-passiivi  runsas, vuolas, polveileva, niukka, lakoninen, ytimekäs tyyli

-tekstin kokonaistaso, -rakenne: osat, sidosteisuus, etenemistapa, tekstityypit tai kerrontamuodot, tyyli suhteessa tekstilajiin, konventiot (typografiset keinot = lihavoinnit, kursivoinnit, muut)

Perustelutavat ja retoriset keinot ja argumentaatioanalyysin pohjustaminen

oppikirja s. 376-383
ARGUMENTOINTI, argumentaatio  = väitteiden ja perustelujen esittämistä 

ARGUMENTAATIO rakentuu teesistä (väitteestä) ja argumenteista (perusteluista) ja niitä tukevista retorisista keinoista  
-voidaan yrittää vaikuttaa tietoihin, tunteisiin, mielipiteisiin, arvoihin, asenteisiin

ESISOPIMUKSET, TAUSTAOLETUKSET: oletus, että vastaanottaja on tiettyä mieltä asiasta; ajattelutapa, jota pidetään ainoana oikeana

PERUSTELUTAPOJA 

-FAKTAT 

-KÄSITTEEN MÄÄRITTELY 

-TILASTOT 

-TUTKIMUKSET 
-AUKTORITEETTIIN VETOAMINEN

-ERILAISET PÄÄTTELYTAVAT: INDUKTIO (yksityisestä yleiseen), DEDUKTIO (yleisestä yksityiseen) 

-OMA HAVAINTO, KOKEMUS 

-YLEINEN MIELIPIDE (ei kestä), TAVAT, USKOMUKSET 

-ASIAN UUTUUS 

-SYY-SEURAUSSUHDE 

-TUNTEET, TARPEET, TOIVEET 

-ARVOT JA MORAALI 

-EDUT JA HAITAT 

-VERTAILUT, RINNAKKAISTAPAUKSET, ANALOGIAT 

Perustelutapoja, joita käytetään, kun kommentoidaan jotakin aiempaa tekstiä: tukeminen, kiistäminen, myönnytteleminen, ohjeistaminen, hyökkääminen, häilyminen 

RETORISET KEINOT 

ovat tarkoitukseen sopivia ilmaisutapoja, joita käytetään varsinaisten perustelujen tukena, vahvistajina, vetoavat tunteisiin. 

-OHJAILUKIELI: ohjailevia sanoja, ”pitää”, ”täytyy”, vertailuasteet, vahvikesanat (asteilmaukset ”erittäin”, ”täysin”), asenneadjektiivit (”ihana”, ”ällöttävä”) 

-SANOJEN VALINTA MERKITYSVIVAHTEIDEN PERUSTEELLA: värittyneet sanat (”suvakki”), eufemismit (kiertoilmaukset ”siirtyi ajasta ikuisuuteen”) 

-SYNONYYMIT 

-PIILOVÄITTEET 

-IMARTELU, UHKAILU 

-LIIOITTELU, KÄRJISTÄMINEN
-ASTEILMAISUT (aina, ei koskaan -tyyppiset)

-LISTAUS 

-KIELIKUVAT 

-VIERASSANAT, NUMERAALIT 

-VASTAKKAINASETTELU 

-LÄHENTÄVÄ PRONOMINI 
-SUPERLATIIVIT

-MYÖNTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-KIELTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-HUUMORI, IRONIA 

-SANONNAT, SITAATIT 

KIELEN RAKENTEELLISET KEINOT OVAT MYÖS RETORISIA KEINOJA: PUHUTTELU, RETORINEN KYSYMYS, LISTAUS, TOISTO, SOINNUTTELU 

KUVILLA ON OMAT VAIKUTTAMISKEINONSA (kirja s. 54-59) 

PUHEESSA OHEISVIESTINTÄ 

ARGUMENTAATIOANALYYSIN POHJUSTAMINEN

1. Kuka on tehnyt tekstin, mikä on tekstin laji, otsikko, milloin, kenelle ja missä teksti on julkaistu, mikä on tekstin aihe?
2. Mitkä ovat tekstin tavoite ja teesi (pääväite)? Keille teksti on suunnattu?
3. Mitä taustaoletuksia tekijällä on? Mitä tekijä puolustaa ja mitä vastustaa?
4. Millä perustelutavoilla tekijä perustelee teesiään (näkemystään)? Poimi perustelutapoja ja ryhmittele ne. 
5. Millä retorisilla keinoilla tekijä vahvistaa perustelujaan? Mitä tekijä vastustaa? Poimi keinoja ja ryhmittele ne.  

6. Miten vastanäkemykset on huomioitu? Mitä myönnytyksiä, tarkennuksia on?
7. Mikä merkitys on tekstin ulkoasulla, asettelulla ja rakenteella? Mikä on kuvien tehtävä?
8. Mitä rooleja erottuu? Keiden näkökulmat erottuvat?
9. Mitä tekijä saavuttaa valitsemillaan keinoilla (perusteluilla ja retorisilla keinoilla)? Vakuuttaako teksti? Pääseekö tavoitteeseensa?

Janne Saarikiven kannanotto

Lue Janne Saarikiven kirjoitus
https://www.keskipohjanmaa.fi/173449/kuka-paatti-kutistaa-suomen-kielen/s/262e1e09

Lähdekritiikki

Sovella kurssivihkon s. 54: 4 harjoitukseen oppikirjan s. 367 ohjeita ja alla olevia ohjeita
Lihastohtori-blogin linkki on tässä: https://lihastohtori.wordpress.com/2012/09/17/lihaskasvunopeus/
Arvioi lähteen ja aineiston käyttökelpoisuutta:
-Liittyykö tieto asiayhteyteen?
-Onko tieto aiheen kannalta kiinnostavaa ja uutta?
-Onko tieto käyttökelpoista?
-Mitkä näkökulmat korostuvat?
-Onko tietojen lähde mainittu? Mistä tieto on peräisin? ( Esim. kuvat, taulukot)
-Liittyykö aiheeseen tai sen käsittelyyn eettisiä ongelmia?
-Saavatko eri lähteet (tai esim. haastatellut ihmiset) tasapuolisesti tilaa? Miten haastateltaviin suhtaudutaan?
-Mitä kuvia tekstin yhteydessä on? Miten kuvat liittyvät aiheeseen? Mikä tai kenen näkökulma kuvissa korostuu? Onko kuvaajan tiedot mainittu?
-Onko mahdollinen mainosaineisto selvästi erotettu muusta aineistosta?

Arvioi lähteen (nettisivun)  luotettavuutta:
-Jos kyse on nettilähteestä, mitä voi päätellä URL-osoitteesta?
-Missä teksti/tieto  on julkaistu?
-Onko julkaisija yksityishenkilö, järjestö, viranomaistaho jne? Miten tämä vaikuttaa?
-Mikä on tekstin (sivun) tavoite? Mikä on tekstilaji?
-Onko julkaistu tieto ajantasaista? Milloin teksti on kirjoitettu ja milloin se on julkaistu (verkossa)?  Milloin se on päivitetty viimeksi?
-Onko tieto objektiivista?
-Onko tieto perusteltu?
- Ovatko julkaisijan, tekstin tekijän (sivun) yhteystiedot näkyvillä? Ovatko ne aitoja?
-Onko tekijänoikeuden haltijat mainittu?
-Tarkista myös verkkojulkaisijan pääsivu (linkki usein sivun alussa tai lopussa)

Arvioi tekstin (sivun, lähteen) kieltä:
-Onko teksti ja sen kieli korrektia ja yleistajuista?
-Onko kieli asityylistä vai värittynyttä?
-Onko kirjoitusasu vakuuttava?

Esimerkki vaikuttamaan pyrkivästä puheesta

Kuuntele kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneen Juha Hurmeen pitämä puhe, joka tulee videolla E. Rehnin puheen jälkeen. Hurme sai palkinnon romaanillaan Niemi. Hurmeen osuus alkaa noin kohdasta 7:20.

https://yle.fi/uutiset/3-9952249

Sähköinen yo-koe

Tutustu yo-kokeesta kerrottuun YTL:n tiedotteen avulla

https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/Aidinkieli_tiedote.pdf

Markkinoinnin keinot

https://drive.google.com/file/d/0Bw3oPkjh-TYLTTVkNTY3a3FNaUE/view  katso tehtävän hyvän vastauksen piireet

Merkit, numerot, lyhenteet, vierassanat

Katso ohjeet Kotuksesta
Kotus

vierassanat
kotus vierassanat

Suomi-kuva

Tutki monisteina annettavia vanhoja matkailumainoksia ja linkkeinä olevia videoita ja kirjoita siitä, millaisen Suomi-kuvan ne tarjoavat tai kirjoita aineistot virikkeenäsi mielipidekirjoitus siitä, miksi kannattaa tulla Suomeen.

Mielipidekirjoituksen ohjeet kurssivikossa s. 74-75.
 
Suomen markkinoiminen ulkomaille 1930- ja 1940-luvulla  (Esseekokeen syksy 2013 kansilehtien kuvat, joissa markkinoidaan Suomea ulkomaalaisille)

Top 10 things to do in Finland

Finland

Viittausharjoitus

Harjoittele tekstiin viittaamista. Käytä aineistona linkistä ylioppilastodistuksen vaikutus löytyvää artikkelia.
 Poimi ensin, ketkä kaikki ovat äänessä artikkelissa. Harjoittele sitten niin, että 1) viittaat selostamalla omin sanoin, 2) otat suoran lainauksen. Kirjoita myös oma kommentti.

Digitaitojen kertausta

Hei, oheisen linkin avulla pääset kertaamaan digitaitojasi, joita tarvitset esimerkiksi abittikokeissa. Tekstin lopussa on linkki (  https://bit.ly/digikurssi ), joka vie Tampereen moodlen sivuille. Siellä voit vierailijana tutustua kurssin sisältöihin ja kerrata esim. Libre Officen ja Abitti-kokeen asioista.
https://www.opetin.fi/opiskelijat-kehittivat-digikurssin-tampereen-lukioihin/

Mainostehtävä ja vetoomustehtävä

Katso mainos Atria – puhtaasti suomalainen vuodesta 1903 (julkaistu 1.1.2014) ja tee tehtävä A yksin, parin kanssa tai muutaman opiskelijan ryhmässä. Jaa vastaus omalle pienryhmällesi ja opettajalle. Muista laittaa vastaukseen kunkin opiskelijan nimi.

A Mikä on Atrian videomainoksen tavoite ja millä keinoilla  mainos pyrkii tavoitteeseen? (200-250 sanaa)

Tee ensin pohjustus, johon kokoat mainoksen tavoitteen, sitten tekstin keinot, visuaaliset keinot (kuvan, liikkuvan kuvan keinot) ja äänen keinot. Todenna esimerkeillä.

Kokoa pohjustuksen avulla vastaus, jonka aloita nimeämisellä (viittauksella mainokseen) ja mainoksen tavoitteella.  Esittele sen jälkeen muutamassa kappaleessa keinot hyvin ryhmiteltyinä ja esimerkein todennettuina. Kirjoita kokonaisilla lauseilla ja hyvällä yleiskielellä. Otsikoi vastauksesi.

https://www.youtube.com/watch?v=b9pVKfWfihY

Mitä vaikuttamisen keinoja käytetään Pelastakaa Lapset ry:n vetoomuksessa Varastettu lapsuus?
https://www.youtube.com/watch?v=MjRp7Ej1hFc

Mainosanalyysi

Kirjoita mainosanalyysi

https://m.youtube.com/watch?v=twle8MEZHHA

Mainosanalyysissä esittelet, erittelet, tulkitset ja arvioit mainosta. Analyysi sisältää kuva-analyysin ja tekstianalyysin, myös liikkuvan kuvan ja äänen analyysin.

Suunnittele (pohjusta) mainosanalyysisi seuraavien kysymysten avulla:

-Mitä mainostetaan?
-Missä ja milloin mainostetaan?
-Kuka mainostaa?
-Mikä on mainoksen tavoite?
-Mikä on kohderyhmä? Mistä kohderyhmän voi päätellä? Mihin kohderyhmän arvoihin ja tarpeisiin vedotaan?
-Keitä tai mitä mainoksessa on? Mitä mainoksessa tapahtuu? Mikä on mainoksen tarina? Millainen tunnelma on?
-Miten mainos on sommiteltu? Millaisista osista mainos rakentuu? (teksti (kieli), kuva, liikkuva kuva, ääni, merkit, kuvat, symbolit, logot, viittaukset) Miten osat on sijoiteltu? Mihin huomio kiinnittyy ensiksi?

muodot, suhteet, värit jne.)

-Millainen on mainoksen värimaailma? Miten värejä voi tulkita? Mihin huomio kiinnittyy ensiksi?
-Millaiseksi teesiksi mainoksen näkemys voidaan kiteyttää? (slogan, iskulause)
-Mitä vaikutuskeinoja ja perustelutapoja mainoksessa on käytetty? Käsittele sekä tekstiosuus (kieli) että kuvaosuus. Kuvaosuudesta kuvalaji, kuvakoko, tyyli, värimaailma jne.

Jos on kyseessä televisiossa tai netissä esitetty mainos, erittele ja arvioi myös seuraavat asiat:
-Miten mainos jäsentää aikaa? Esim. , onko takaumia.
-Miten mainos käsittelee tilaa? Millaisia kuvakulmia käytetään? Ovatko kuvat tiukasti rajattuja, liikkuuko kamera, mitä kuvakulmia käytetään? Mitä kuvataan läheltä, mitä kaukaa? Millaisia leikkauksia on käytetty?
-Millainen on mainoksen äänimaisema? Musiikki, taustaäänet, puhe, tehosteäänet jne. Mikä on äänten merkitys? Millaista tunnelmaa äänet luovat?

-Millaisia arvoja ja asenteita mainos välittää?
-Onnistuuko mainos tavoitteessaan? Vakuutuitko? Miksi? Miksi et?

Kokoa suunnitelmasi pohjalta yhtenäinen, johdonmukainen analyysi.

Katso elokuvan keinot linkistä
http://elokuvapolku.kavi.fi/fi/elokuvapolku/ylapolku

Ohjelmapuheen (vaikuttamaan pyrkivän puheen) aiheet ja rakennemallit

Päättäkää omassa pienryhmässä, kuka ottaa minkäkin aiheen. Sen jälkeen kirjoitat puheesi (noin kaksi sivua = noin 300 sanaa) ikään kuin mielipidekirjoitukseksi. Alla on rakennemalleja. Käytä erilaisia vaikuttamisen keinoja. Jos käytät lähteitä, ilmoita ne. Palauta kirjallinen puhe opettajalle. Pidä puheesi omalle pienryhmällesi. Arvioikaa toistenne puheet tehtävävihkon s. 44 ohjeiden mukaan. Opettaja arvioi kirjallisen puheen. 

Aiheita:

1. Uni on välttämätöntä

2. Ateriarytmi säännölliseksi!

3. Älä pelkää epäonnistumista!

4. Tee hyvä teko päivässä!

5. Metsästys nyky-Suomessa on oikeutettua/ei ole oikeutettua

6. Tarkkeloimalla kuntoon! ("Tarkkelointi" on kehittämäsi kuntoiluohjelma. Esittele se ja mainosta sitä kohderyhmällesi.)

7. Jakaminen on päivän sana! (Puhe jakamistalouden puolesta.)

OHJELMAPUHEEN RAKENNEMALLEJA

Hyvä ohjelmapuhe herättää huomiota, kiinnostaa, tehoaa alitajuisesti, luo uusia mielleyhtymiä, synnyttää uusia tarpeita, johtaa toimintaan. Ohjelmapuhe voi myös vahvistaa jo olemassaolevia käsityksiä. 

Kun suunnittelet puhetta, käytä tietoisesti erilaisia vaikuttamisen keinoja: järkiperusteluja, tunneperusteluja, retorisia keinoja. Oppikirjassa on puheeseen valmistautumisohjeita s. 425-431.

Tämä malli on Särmä tehtäviä 7 -vihkossa:

               Aloitus: puhuja sanoo jotakin hauskaa ja yllättävää "herättääkseen" kuulijansa.

               Johdanto: puhuja perustelee, miksi aihe on tärkeä ja miksi hän on päättänyt puhua siitä 

               juuri nyt ja juuri tälle yleisölle.

               Teema: puhuja ottaa kantaa johonkin tärkeään kysymykseen tai esittelee puheensa aiheen.

               Perustelut: puhuja käsittelee monipuolisesti valitsemaansa aihetta ja pyrkii vakuuttamaan 

               kuulijat näkökannastaan.

               Lopetus: puhuja kertaa nopeasti puheensa ydinsisällön ja esittää mieleen jäävän 

               Ja vetoavan lopetuksen, joka voi olla myös toimintakehotus. 

HUOMIO - TARVE - TOTEUTUS -malli:

Huomion herättäminen: kiinnostava aloitus, joka herättää kuulijoiden tarkkaavaisuuden (väite, vitsi, sitaatti, yhteinen kokemus, auktoriteettiin vetoaminen jne.); luottamuksen herättäminen

Tarve (mielialan pohjustaminen ja kiinnostuksen vahvistaminen):  osoitetaan epäkohtia ja puutteita, herätetään tyytymättömyyttä tai epäluuloa tämänhetkistä tilaa kohtaan; osoitetaan asian, muutoksen tarpeellisuus; todistetaan, miksi se koskee juuri tätä yleisöä

Toteutus (vakuuttaminen ja todisteluvaihe):esitetään oma ohjelma, idea, ratkaisu; havainnollistetaan perusteluilla; kerrotaan edut, haitat, torjutaan vastaperustelut

Kuvailu ja kohdistaminen: annetaan esimerkkejä, faktoja, selvityksiä; käytetään tehotoistoa; osoitetaan, että asia on tärkeä jokaiselle

Vetoomus/kehotus/toivomus: kerrotaan toimintasuunnitelma, miten kuulijan pitää toimia, mitä hänen on tehtävä; päätetään nasevasti

Vaikuttamaan pyrkivä puhe

Tehtävävihko s. 42:5

Hans Roslingin puhe globaalista väestönkasvusta (ensimmäisessä linkissä suomennettuna) (jos teksti ei näy, valitse youtube-videon asetuspyörylästä "tekstitykset" ja siitä rullaa suomi).
https://www.youtube.com/watch?v=fTznEIZRkLg&list=PLO_OaQZ3Gmd4w80e6Q0tHFFfhidWn5qkB&index=4

https://www.youtube.com/watch?v=fTznEIZRkLg

Niina Sainiuksen vinkit, miten sanaton viestintä auttaa esiintymistilanteessa.
Niina Sainius

Valeuutiset

Lue artikkelit

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/26/valheenpaljastaja-mita-valeuutiset-ovat-ja-mita-ne-eivat-ole

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/valheenpaljastaja-varoituslista-valemedioista-ala-luota-naihin-sivustoihin

ARGUMENTAATIOANALYYSIN POHJUSTAMINEN

ARGUMENTAATIOANALYYSIN POHJUSTAMINEN

1. Kuka on tehnyt tekstin, mikä on tekstin laji, otsikko, milloin, kenelle ja missä teksti on julkaistu, mikä on tekstin aihe?
2. Mitkä ovat tekstin tavoite ja teesi (pääväite)? Keille teksti on suunnattu?
3. Mitä taustaoletuksia tekijällä on? Mitä tekijä puolustaa ja mitä vastustaa?
4. Millä perustelutavoilla tekijä perustelee teesiään (näkemystään)? Poimi perustelutapoja ja ryhmittele ne. 
5. Millä retorisilla keinoilla tekijä vahvistaa perustelujaan? Mitä tekijä vastustaa? Poimi keinoja ja ryhmittele ne. 
7. Mikä merkitys on tekstin ulkoasulla, asettelulla ja rakenteella? Mikä on kuvien tehtävä?
8. Mitä rooleja erottuu? Keiden näkökulmat erottuvat?
9. Mitä tekijä saavuttaa valitsemillaan keinoilla (perusteluilla ja retorisilla keinoilla)? Vakuuttaako teksti? Pääseekö tavoitteeseensa?



ARGUMENTAATIOANALYYSIN VARSINAINEN KIRJOITTAMINEN

Kirjoita pohjustuksesi avulla selkeästi etenevä, kappaleisiin jaettu vastaus, jossa todennat esittämäsi päätelmät.

Muista, miten pohjatekstiin viitataan:

YTL:n ohje: Lukutaidon tehtävässä oletetaan, että vastauksen lukija tuntee pohjatekstin ja tietää, mistä siinä on kyse.  ”Ensimmäisellä kerralla aineistoon viitatessaan kirjoittaja nimeää käyttämänsä aineiston ja mainitsee tekstin tekijän, oletuksena on, että vastaustekstin lukija tuntee aineiston ja tietää, mistä siinä on kyse, joten aineistoa ei tarvitse erikseen esitellä. Vastauksessa pyritään tiiviyteen, ja siksi myös viittaustapa on tarkoituksenmukaista pitää lyhyenä eikä tarkkoja lähdetietoja ole tarpeen mainita.  jos se on tiedossa. Aineiston voi nimetä esimerkiksi tekstin lajin, nimen tai otsikon mukaan. Mallin aineistoon viittaamisen tavasta saa usein jo tehtävänannosta. Myöhemmin samaan tekstiin viitattaessa riittää lyhyempi viittaustapa. Mikäli samassa vastauksessa tarkastellaan useita aineistoja, siitä on selvästi käytävä ilmi, mitä tekstiä kirjoittaja kulloinkin käsittelee.”   

Pakina ja kolumni

Pakina tekstilajina
pakina
Erittele pakinan Sananen - Hyvää etäisenpäivää tavoitetta ja huumorin keinoja.
Hyvää etäisenpäivää

kolumni tekstilajina
kolumni

Jaakko Hämeen-Anttilan kirjoitus

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/vihaa-vastaan-jaakko-hameen-anttilan-koskettava-kirjoitus-vakivaltaa-vastaan-turun-terroriteon-jalkeen-200338051/

Videokuvan tutkiminen

Sovella tehtävävihkon s. 27:8-tehtävän kysymyksiä yhteen videoista:
Automies tuunasi autoaan

Kunnes kuolema meidät erottaa

Huumorin keinoja

Katso linkistä huumorin keinot
https://prezi.com/5g4sxeqd-cx1/huumorin-keinot-ja-tekstilajit/

Suomalaisen sananvapauden historiaa

https://sananvapauteen.fi/

Voittaneita kuvia

Katso World Press Photo -kilpailun teoksia

https://www.worldpressphoto.org/collection/photo/2017

https://widerimage.reuters.com/story/taking-a-stand-in-baton-rouge

Blogikirjoittajan keinot

Mitä vaikuttamisen keinoja blogin Kasper Diem kirjoittaja Kasper Strömman käyttää 15.8.2017 julkaisemassaan tekstissä Junaliikenteen jälkeen vuorossa armeija – ”On aika avata maamme puolustus kilpailulle” ?
Kasper Diem

Mediaetiikka

Journalistin ohjeet
journalistin ohjeet

Tiedon etsiminen

Lähteiden käyttöön ja tiedon etsimiseen apua täältä
Kysy kirjastonhoitajalta

Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet täältä Finna.fi

Kirjallisuutta

Yksilö, yhteiskunta ja sen instituutiot Katherine Boo, Kätkössä kauniin ikuisen (2012)
Albert Camus, Rutto (1947)
Olli Jalonen, Poikakirja (2010) (koululla)
Ken Kesey, Yksi lensi yli käenpesän (1962)
Ilmari Kianto, Punainen viiva (1909) (koululla)
Arto Paasilinna, Ulvova mylläri (1981)
John Steinbeck, Vihan hedelmät (1939)
Hannu Raittila, Atlantis (2003) (koululla)

Alexandra Salmela, Antisankari (2015)

Sivuraiteilla

Albert Camus, Sivullinen (1942) (koululla)
Irina Denezhkina, Anna mulle! (2002)
Herman Koch, Illallinen(2009) (koululla)
Erlend Loe, Supernaiivi (1996) (koululla)
Deborag Spungen, Nancy (1983)

Mats Wahl, Ruotsia idiooteille (2004)
Irvine Welsh, Trainspotting (1996)

Valta ja sen käyttö
William Golding, Kärpästen herra (1954)
George Orwell, Vuonna 1984 (1949)
Sofi Oksanen, Puhdistus (2008) (koululla)
Sofi Oksanen, Kun kyyhkyset katosivat (2012)

Maria Peura, Ja taivaan tähdet putoavat (2014)
John Steinbeck, Helmi (äänikirjana koululla)
Antti Tuuri, Ikitie (2011) (koululla)

Yaa Gyasi, Matkalla kotiin (2017)

Terrorismi, väkivalta, sota
Chimanda Ngozi Adichie, Puolikas keltaista aurinkoa (2009)
Ismael Beah, Leikin loppu (2007)
Kim Echlin, Kadonneet (2009)

Paolo Giordano, Ihmisruumis
Anilda Ibrahimi, Ajan riekaleita (2009)
Ernest Hemingway, Jäähyväiset aseille (1929)
Tuomas Kyrö, Liitto (2005)
Sirpa Kähkönen, Rautayöt (2002)  Hietakehto (2012)

Heidi Köngäs, Sandra (2017)

Pierre Lemaitre, Näkemiin taivaassa
Ian Mc Ewan, Sovitus (2001)
Toni Morrison, Koti (2014)
Michael Ondaajte, Englantilainen potilas (1992)
Erich Maria Remarque, Länsirintamalta ei mitään uutta (1929)
Antti Tuuri, Rauta-antura (2012)(koululla)
Kurt Vonnegut, Teurastamo 5 (1969)
M.-P. Heikkinen, Terveiset Kutturasta (2012) 

Eva Weaver, Jacobin takki

Hanneriina Moisseinen, Kannas (2016, sarjakuva)

Seksuaalisuus
Vigdis Grimsdottir, Z-rakkaustarina (1998)
Pirjo Hassinen, Joel (1991)
Anna-Leena Härkönen, Ei kiitos (2008)
Anja Kauranen, Sonja O. kävi täällä (1981)
Sofi Oksanen, Baby Jane (2005) Koululla 3)
Maria Peura, On rakkautes ääretön (2001)
Riikka Pulkkinen, Raja (2006) (koululla)
Harri Sirola, Abiturientti (1980)
Anja Snellman, Lemmikkikaupan tytöt (2007)
Miina Supinen, Liha tottelee kuria (2007)
Jeffrey Eugenides, Naimapuuhia (2011)

Perhe ja suku
Charles Bukowski, Siinä sivussa (1982)
Michael Cunningham, Samaa sukua (1995)
Anne Enright, Unohdettu valssi 

Karin Erlandsson, Minkkitarha (2014)
Jeffrey Eugenides, Middlesex (2002)
Jeffrey Eugenides, Virgin Suicides (1993)
Peter Franzen, Tumman veden päällä (2010)
Alan Hollinghurst, Vieraan lapsi
Kari Hotakainen, Ihmisen osa (2009)
Kari Hotakainen, Juoksuhaudantie (2002) (koululla)
Juha Itkonen, Kohti (2007)
Anna-Leena Härkönen, Juhannusvieras (2006)
John Irving, Kaikki isäni hotellit (1981)
Olli Jalonen, Isäksi ja tyttäreksi (1990)
Katja Kaukonen, Kohina (2014) 

Aino Kivi, Maailman kaunein tyttö (2016)
Heidi Köngäs, Jokin sinussa (2008)
Jhumpa Lahiri, Tulvaniitty (2014)
 Taina Latvala, Välimatka

Laura Lähteenmäki, Korkea aika (2016)
Ann-Marie Mac Donald, Armon yö (2005)
Miika Nousiainen, Maaninkavaara (2009) (koululla)
Ulla-Maija Paavilainen, Kylmä kamari (2010)
Markku Pääskynen, Vihan päivä (2006)
Pirkko Saisio, Pienin yhteinen jaettava (1998)

Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia (2014)
Kjell Westö, Missä kuljimme kerran (2006)
Hannu Väisänen, Toiset kengät (2007)

Tapani Heinonen, Kuka heilutti pesäpuuta (2015)


Kulttuurien yhteentörmäys
Amélie Nothomb, Nöyrin palvelijanne  (1999) (koululla)
Ayad Akhtar, Appelsiinikuorten katu(2012) (koululla 2)
Susanna Alakoski, Sikalat (2007)

Chinua Achebe, Kaikki hajoaa (1958, suom. 2014)
Karin Fossum, Rakas Poona (2000)
Antti Jalava, Asfalttikukka (1980)
Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja heimolaiset (1984)
Thomas Keneally, Schindlerin lista (1982)
Jhumpa Lahiri, Kaima (2005)

Cristina Sandu, Valas nimeltä Goliat (2017)

Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia (2014)
Robert McLiam Wilson, Eureka Street, Belfast (1996)
Mikael Niemi, Populäärimusiikkia Vittulajänkältä


Tulevaisuus/ympäristö

K.K. Alongi, Kevätuhrit 

K.K. Alongi, Ansassa

Margaret Atwood, Uusi maa (2014)
Jean Hegland, Suojaan metsän siimekseen (1998) 

Kazuo Ishiguro, Ole luonani aina (2005)

Risto Isomäki, Haudattu uhka (2016)
Emmi Itäranta, Teemestarin kirja (2012)

Emmi Itäranta, Kudottujen kujien kaupunki (2015)

Ansu Kivekäs, Perhosveitsi (2014)
Anni Kytömäki, Kultarinta (2014  teos ei kerro tulevaisuudesta)
Laura Lähteenmäki, Niskaan putoava taivas (2012)
Paulus Maaslo, Elinehto (2012, dekkari)

Ian McEwan, Pähkinänkuori (2017)

Lars Wilderäng, Tähtikirkas (2018)

Äi 4Tekstit ja vaikuttaminen (lops 2016)

ÄI 4 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN
Tavoitteena on, että   
- syvennät kriittistä lukutaitoasi, erityisesti medialukutaitoa  
- osaat perustella näkemyksesi  
- opit tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja  
- osaat tarkastella kirjallisuuden ja muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuurista merkitystä  
 SISÄLLÖT  
 - kriittinen lukutaito, medialukutaito (tiedonhankinta, -hallinta, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki) 
 - sananvapaus, sensuuri, viestinnän eettisyys  
- argumentointi ja retoriikka, vaikuttamisen keinot (tekstien ideologiat, mielipide, tutkimustieto, kielelliset ja visuaaliset keinot) 
 - tiedon- ja tieteenalojen kielet, puhetavat, näkökulmat 
 - kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja  
- kantaa ottavien tekstien tuottaminen   
TOTEUTUS  
 - vaikuttamaan pyrkivien tekstien, mediatekstien tutkimista  
- vaikuttava puheenvuoro  
- kantaa ottavan tekstin kirjoittaminen: yleisönosastokirjoitus, vastine, tms.  
- vaikuttamaan pyrkivä kaunokirjallinen teos (tai tietokirja): keskustelu, puheenvuoro  
- dokumenttielokuvan esittely 
- kielenhuoltoa   
ARVIOINTI   
- kotitehtävät, tuntityöskentely, puheenvuoro, kirjoitelmat; kurssikoe: lukutaidon koe