Argumentaatioanalyyysin kirjoittaminen

ARGUMENTAATIOANALYYSIN POHJUSTAMINEN

1. Kuka on tehnyt tekstin, mikä on tekstin laji, otsikko, milloin, kenelle ja missä teksti on julkaistu, mikä on tekstin aihe?
2. Mitkä ovat tekstin tavoite ja teesi (pääväite)? Keille teksti on suunnattu?
3. Mitä taustaoletuksia, arvoja tekstissä on? Mitä esisopimuksia tekijällä on? Mitä tekijä puolustaa ja mitä vastustaa? Mikä on kontekstin merkitys?
4. Millä perustelutavoilla tekijä perustelee teesiään (näkemystään)? Poimi perustelutapoja ja ryhmittele ne. 
5. Millä retorisilla keinoilla tekijä vahvistaa perustelujaan? Mitä tekijä vastustaa? Poimi keinoja ja ryhmittele ne.  

6. Miten vastanäkemykset on huomioitu? Mitä myönnytyksiä, tarkennuksia on?
7. Mikä merkitys on tekstin ulkoasulla, asettelulla ja rakenteella? Mikä on kuvien tehtävä?
8. Mitä rooleja erottuu? Keiden näkökulmat erottuvat?
9. Mitä tekijä saavuttaa valitsemillaan keinoilla (perusteluilla ja retorisilla keinoilla)? Vakuuttaako teksti? Pääseekö tavoitteeseensa? Onko argumentoinnissa puutteita tai virheitä?

Kirjoita vastaus valmiiksi. Muista selkeä rakenne ja kappalejako. Kirjoita kokonaisia lauseita ja virkkeitä. Kirjoita hyvällä yleiskielellä. 

Avuksi käsitteitäoppikirja s. 376-383
ARGUMENTOINTI, argumentaatio  = väitteiden ja perustelujen esittämistä 

ARGUMENTAATIO rakentuu teesistä (väitteestä) ja argumenteista (perusteluista) ja niitä tukevista retorisista keinoista  
-voidaan yrittää vaikuttaa tietoihin, tunteisiin, mielipiteisiin, arvoihin, asenteisiin

ESISOPIMUKSET, TAUSTAOLETUKSET: oletus, että vastaanottaja on tiettyä mieltä asiasta; ajattelutapa, jota pidetään ainoana oikeana; mitä oletetaan vastaanottajan tietävän ennestään, arvot, ideologiat

PERUSTELUTAPOJA 

-FAKTAT 

-KÄSITTEEN MÄÄRITTELY 

-TILASTOT 

-TUTKIMUKSET 
-AUKTORITEETTIIN VETOAMINEN

-ERILAISET PÄÄTTELYTAVAT: INDUKTIO (yksityisestä yleiseen), DEDUKTIO (yleisestä yksityiseen) 

-OMA HAVAINTO, KOKEMUS 

-YLEINEN MIELIPIDE (ei kestä), TAVAT, USKOMUKSET 

-ASIAN UUTUUS 

-SYY-SEURAUSSUHDE 

-TUNTEET, TARPEET, TOIVEET 

-ARVOT JA MORAALI 

-EDUT JA HAITAT 

-VERTAILUT, RINNAKKAISTAPAUKSET, ANALOGIAT 

Perustelutapoja, joita käytetään, kun kommentoidaan jotakin aiempaa tekstiä: tukeminen, kiistäminen, myönnytteleminen, ohjeistaminen, hyökkääminen, häilyminen 

RETORISET KEINOT 

ovat tarkoitukseen sopivia ilmaisutapoja, joita käytetään varsinaisten perustelujen tukena, vahvistajina, vetoavat tunteisiin. 

-OHJAILUKIELI: ohjailevia sanoja, ”pitää”, ”täytyy”, vertailuasteet, vahvikesanat (asteilmaukset ”erittäin”, ”täysin”), asenneadjektiivit (”ihana”, ”ällöttävä”) 

-SANOJEN VALINTA MERKITYSVIVAHTEIDEN PERUSTEELLA: värittyneet sanat (”suvakki”), eufemismit (kiertoilmaukset ”siirtyi ajasta ikuisuuteen”) 

-SYNONYYMIT 

-PIILOVÄITTEET 

-IMARTELU, UHKAILU 

-LIIOITTELU, KÄRJISTÄMINEN
-ASTEILMAISUT (aina, ei koskaan -tyyppiset)

-LISTAUS 

-KIELIKUVAT 

-VIERASSANAT, NUMERAALIT 

-VASTAKKAINASETTELU 

-LÄHENTÄVÄ PRONOMINI 
-SUPERLATIIVIT

-MYÖNTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-KIELTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-HUUMORI, IRONIA 

-SANONNAT, SITAATIT 

KIELEN RAKENTEELLISET KEINOT OVAT MYÖS RETORISIA KEINOJA: PUHUTTELU, RETORINEN KYSYMYS, LISTAUS, TOISTO, SOINNUTTELU 

KUVILLA ON OMAT VAIKUTTAMISKEINONSA (kirja s. 54-59) 

PUHEESSA OHEISVIESTINTÄ 

Ihmisoikeuksien päivä 10.12.

Tutustu
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeuskoulutus/tietoa-ja-materiaaleja-teemoitta/ihmisoikeuksien-paiva-10-12/

Suomen perustuslaki, lue 2. luku, perusoikeudet
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lehdistönvapaus
https://www.bing.com/images/search?view=detailV2&id=255FB675EA4040E4372EE3156324E3477405FB53&thid=OIP.NMpIx3_z7c0CgCLqIb1CsgHaE2&exph=1488&expw=2268&q=sananvapaus+2017&selectedindex=0&ajaxhist=0&vt=0&eim=0,1,3,4,6,8,10

Kirjallisuutta

Valitse pienryhmäsi kanssa teema ja siihen liittyvät teokset tehtävävihkosta s. 8-9 TAI
Voit valita pienryhmäsi kanssa kaunokirjallisen teeman myös alla olevista. Kukin ryhmän jäsen lukee teemasta eri teoksen. 
Teoksiin liittyvä työ: katso tehtävävihko s. 7 kohta 2c (paneelikeskustelu, jonka opettaja kuuntelee)

Yksilö, yhteiskunta ja sen instituutiot 
Katherine Boo, Kätkössä kauniin ikuisen (2012)
Albert Camus, Rutto (1947)
Olli Jalonen, Poikakirja (2010) (koululla)
Ken Kesey, Yksi lensi yli käenpesän (1962)
Ilmari Kianto, Punainen viiva (1909) (koululla)
Arto Paasilinna, Ulvova mylläri (1981)
John Steinbeck, Vihan hedelmät (1939)
Hannu Raittila, Atlantis (2003) (koululla)

Alexandra Salmela, Antisankari (2015)

Sivuraiteilla

Albert Camus, Sivullinen (1942) (koululla)
Irina Denezhkina, Anna mulle! (2002)
Herman Koch, Illallinen(2009) (koululla)
Erlend Loe, Supernaiivi (1996) (koululla)
Deborag Spungen, Nancy (1983)

Mats Wahl, Ruotsia idiooteille (2004)
Irvine Welsh, Trainspotting (1996)

Valta ja sen käyttö
William Golding, Kärpästen herra (1954)
George Orwell, Vuonna 1984 (1949)
Sofi Oksanen, Puhdistus (2008) (koululla)
Sofi Oksanen, Kun kyyhkyset katosivat (2012)

Maria Peura, Ja taivaan tähdet putoavat (2014)
John Steinbeck, Helmi (äänikirjana koululla)
Antti Tuuri, Ikitie (2011) (koululla)

Yaa Gyasi, Matkalla kotiin (2017)

Terrorismi, väkivalta, sota
Chimanda Ngozi Adichie, Puolikas keltaista aurinkoa (2009)
Ismael Beah, Leikin loppu (2007)
Kim Echlin, Kadonneet (2009)

Paolo Giordano, Ihmisruumis
Anilda Ibrahimi, Ajan riekaleita (2009)
Ernest Hemingway, Jäähyväiset aseille (1929)
Tuomas Kyrö, Liitto (2005)
Sirpa Kähkönen, Rautayöt (2002)  Hietakehto (2012)

Heidi Köngäs, Sandra (2017)

Pierre Lemaitre, Näkemiin taivaassa
Ian Mc Ewan, Sovitus (2001)
Toni Morrison, Koti (2014)
Michael Ondaajte, Englantilainen potilas (1992)
Erich Maria Remarque, Länsirintamalta ei mitään uutta (1929)
Antti Tuuri, Rauta-antura (2012)(koululla)
Kurt Vonnegut, Teurastamo 5 (1969)
M.-P. Heikkinen, Terveiset Kutturasta (2012) 

Eva Weaver, Jacobin takki

Hanneriina Moisseinen, Kannas (2016, sarjakuva)

Rosa Liksom, Väylä (2021)

Seksuaalisuus
Vigdis Grimsdottir, Z-rakkaustarina (1998)
Pirjo Hassinen, Joel (1991)
Anna-Leena Härkönen, Ei kiitos (2008)
Anja Kauranen, Sonja O. kävi täällä (1981)
Sofi Oksanen, Baby Jane (2005) Koululla 3)
Maria Peura, On rakkautes ääretön (2001)
Riikka Pulkkinen, Raja (2006) (koululla)
Harri Sirola, Abiturientti (1980)
Anja Snellman, Lemmikkikaupan tytöt (2007)
Miina Supinen, Liha tottelee kuria (2007)
Jeffrey Eugenides, Naimapuuhia (2011) 

Édouard Louis, Ei enää Eddy

Perhe ja suku
Charles Bukowski, Siinä sivussa (1982)
Michael Cunningham, Samaa sukua (1995)
Anne Enright, Unohdettu valssi 

Karin Erlandsson, Minkkitarha (2014)
Jeffrey Eugenides, Middlesex (2002)
Jeffrey Eugenides, Virgin Suicides (1993)
Peter Franzen, Tumman veden päällä (2010)
Alan Hollinghurst, Vieraan lapsi
Kari Hotakainen, Ihmisen osa (2009)
Kari Hotakainen, Juoksuhaudantie (2002) (koululla)
Juha Itkonen, Kohti (2007)
Anna-Leena Härkönen, Juhannusvieras (2006)
John Irving, Kaikki isäni hotellit (1981)
Olli Jalonen, Isäksi ja tyttäreksi (1990)
Katja Kaukonen, Kohina (2014) 

Aino Kivi, Maailman kaunein tyttö (2016)
Heidi Köngäs, Jokin sinussa (2008)
Jhumpa Lahiri, Tulvaniitty (2014)
 Taina Latvala, Välimatka

Laura Lähteenmäki, Korkea aika (2016)
Ann-Marie Mac Donald, Armon yö (2005)
Miika Nousiainen, Maaninkavaara (2009) (koululla)
Ulla-Maija Paavilainen, Kylmä kamari (2010)
Markku Pääskynen, Vihan päivä (2006)
Pirkko Saisio, Pienin yhteinen jaettava (1998)

Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia (2014)

Alex Schulman, Eloonjääneet (2020, suom.)

Benedict Wells, Yksinäisyyden jälkeen (2021 suom.)
Kjell Westö, Missä kuljimme kerran (2006)

Nina Wähä, Perintö (2020 suom.)
Hannu Väisänen, Toiset kengät (2007)

Tapani Heinonen, Kuka heilutti pesäpuuta (2015)


Kulttuurien yhteentörmäys
Amélie Nothomb, Nöyrin palvelijanne  (1999) (koululla)
Ayad Akhtar, Appelsiinikuorten katu(2012) (koululla 2)
Susanna Alakoski, Sikalat (2007)

Chinua Achebe, Kaikki hajoaa (1958, suom. 2014)
Karin Fossum, Rakas Poona (2000)
Antti Jalava, Asfalttikukka (1980)
Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja heimolaiset (1984)
Thomas Keneally, Schindlerin lista (1982)
Jhumpa Lahiri, Kaima (2005)

Cristina Sandu, Valas nimeltä Goliat (2017)

Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia (2014)
Robert McLiam Wilson, Eureka Street, Belfast (1996)
Mikael Niemi, Populäärimusiikkia Vittulajänkältä


Tulevaisuus/ympäristö

K.K. Alongi, Kevätuhrit 

K.K. Alongi, Ansassa

Margaret Atwood, Uusi maa (2014)
Jean Hegland, Suojaan metsän siimekseen (1998) 

Kazuo Ishiguro, Ole luonani aina (2005)

Risto Isomäki, Haudattu uhka (2016)
Emmi Itäranta, Teemestarin kirja (2012)

Emmi Itäranta, Kudottujen kujien kaupunki (2015)

Ansu Kivekäs, Perhosveitsi (2014)
Anni Kytömäki, Kultarinta (2014  teos ei kerro tulevaisuudesta)
Laura Lähteenmäki, Niskaan putoava taivas (2012)
Paulus Maaslo, Elinehto (2012, dekkari)

Ian McEwan, Pähkinänkuori (2017)

Lars Wilderäng, Tähtikirkas (2018)

Dokumenttielokuvan tehtävät

Katso yksi osa dokumenttielokuvasarjasta Aktivisti
https://areena.yle.fi/1-4590537
 Kirjoita valitsemastasi osasta muistiinpanot ja jaa ne opettajalle 9.1.2020 mennessä. (=Sovella tehtävävihkon s. 10 harmaiden ympyrän  A tehtäviä ja B-ympyrästä kohta Millaisia arvoja elokuva heijastaa. Vastaa lyhyesti kysymyksiin.) Kirjoita työn alkuun, minkä dokumentin katsoit.

Lue kolumni

Lue Laura Hallamaan kolumni Some teki minusta itsekeskeisen ja empatiakyvyttömän
https://yle.fi/uutiset/3-11075799

Tutki utopioita

Lue linkistä utopiat
https://voima.fi/artikkeli/2019/uusi-utopia-2120-kestavien-paikallis­yhteisojen-utopia/

Kestävien paikallisyhteisöjen utopia (osa 3)
Kuvitella toisenlaisia tulevaisuuksia (osa 1)
Utopia työn tuolla puolen (osa 2)
Tutkijan tulevaisuus on inhimillinen (osa 4)

Tutki mainoksen keinoja

Tutki linkistä aukeavan mainoksen keinoja
https://www.hs.fi/mainos/art-2000006297128.html

Lukion jälkeen

https://yle.fi/uutiset/3-10985042

Audiovisuaaliset keinot

VIDEON TUTKIMINEN, AUDIOVISUAALISET KEINOT 

-tekijä, foorumi, muut kontekstit 

-videon osat: tarina (miljöö, tilanne, henkilöt, ristiriita, draaman kaari, tarinan viesti), sanallinen ja kuvallinen viestintä  

-tavoite  

-teesi  

-kohderyhmä  

-audiovisuaaliset keinot: leikkaukset, rajaukset, kuvakulmat, kuvakoot, kameran liike, äänimaailma, värit ja näiden merkitys, tekstit 

-vakuuttavuus 

LEIKKAUS:   

-kohtauksen otokset yhdistetään leikkauksella toisiinsa  

-jatkuvuusleikkaus (ajan, paikan ja toiminnan jatkuvuus säilytetään yli leikkausrajojen)  

-kuva-vastakuva: leikataan henkilöstä toiseen  

-leikkaus lähikuvaan  

-suora leikkaus: otos vaihtuu toiseen  

-häivytys: kuva katoaa mustaan  

-ristiinleikkaus: näytetään kahta samanaikaista toimintaa lomittain  

-kohtauksesta toiseen voidaan siirtyä suoralla leikkauksella, häivyttämällä tai ristikuvalla  

-ristikuva: häivytys ja nosto menevät päällekkäin  

KUVAKOOT, KUVAKULMAT, KAMERAN LIIKE: miten kukin otos rajataan, miten kamera liikkuu ja miten henkilöt liikkuvat kuvassa.  

-kuvakoon vaihtelu ohjaa katsojan huomioita, painottaa asioita, elävöittää kerrontaa  

-erikoislähikuva, lähikuva, puolilähikuva, puolikuva, laaja puolikuva, kokokuva, laaja kokokuva, yleiskuva  

-yleiskuva esittää tapahtumapaikkaa ja ihmisjoukkoa  

-lähikuva: henkilön ilmeet  

-kuvakulman vaihtelut: yläkulmasta (lintuperspektiivi), alakulmasta (sammakkoperspektiivi), subjektiivinen otos (kameran katse on roolihenkilön katse)  

-kameran liike:   

-panorointi (paikallaan pysyvä kamera kääntyy vaakasuunnassa akselinsa ympäri)  

-tilttaus (kamera pysyy paikallaan mutta liikkuu pystysuunnassa ylhäältä alas tai alhaalta ylös)   

-zoomaus  

-kamera voi liikkua henkilön rinnalla  

-kamera voidaan sijoittaa kohtauksen aikana niin, että voidaan ilmaista jonkun  kohtauksessa olevan henkilön näkökulmaa  

nonverbaalinen viestintä

Värit, valo ja varjo 

tekstit  

  

ÄÄNIMAAILMA 

-puhe, musiikki, ympäristön äänet, taustahäly, äänitehosteet  

-diegeettinen ääni: äänen lähde näkyy kuvassa  

-ei-diegeettinen ääni: kuvan ulkopuolinen ääni