torstai 29. elokuuta 2019

Lukutaidon vastauksen ohjeet

1. Lue huolellisesti tehtävänanto ja avaa se: mitä käsketään tehdä. Tehtävä voi olla yksiosainen tai kaksiosainen, joten huomioi se. Lukutaidon tehtävän vastauksessa voit olettaa, että lukija tuntee pohjatekstit.
2. Ennen varsinaista vastauksen kirjoittamista, tee pohjustus:
-Lue annettu pohjateksti/ annetut pohjatekstit ja tee muistiinpanoja tehtävänannon määräyksen mukaisesti. Etene havainnoista päätelmiin.
-Ryhmittele jo tässä vaiheessa asiat tarkoituksenmukaisella tavalla ja käytä tarvittavia käsitteitä ja termejä.
-Poimi todentavia esimerkkejä/sitaatteja.

3. Kirjoita varsinainen vastaus tekemäsi pohjustuksen perusteella.
-Merkitse tehtävänannon numero.
-Vastausta ei tarvitse otsikoida, ellei tehtävänanto käske otsikoida.
-Aloita vastaus lyhyellä nimeämisellä aloituskappaleessa. Viittaa pohjatekstiin preesensissä. Kirjoita aloitukseen jo jokin keskeinen, tehtävänannon mukainen päätelmä. (Kiteytä vastauksesi  pääajatus) Käytä jo aloituksessa niitä käsitteitä, jotka on annettu  tehtävänannossa.
-Varsinaisissa käsittelykappaleissa ryhmittele asiat. Etene kussakin kappaleessa päätelmästä todentaviin esimerkkeihin. Käytä tarvittavia käsitteitä.
-Lopetus voi olla tiivis yhteenveto.
-Kirjoita selkeällä, tiiviillä asiatyylillä ja kokonaisilla lauseilla ja virkkeillä (ellei tehtävänannossa käsketä kirjoittaa luetteloa).
-Noudata annettua sanamäärää/merkkimäärää.
-Lue vastaus vielä kerran: noudatitko tehtävänantoa, ryhmittelitkö asiat, käytitkö tarvittavia käsitteitä, todensitko päätelmäsi, onko kieli hyvää asiatyyliä, onko merkkimäärä sopiva?

Luetelmatehtävään on omat ohjeensa!

(YTL:n antamat lukutaidon kokeen arviointiohjeet: " Lukutaidon kokeen arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot."

"Lukutaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tulkita, arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Kokeessa on kaksi osaa. Osa I keskittyy asia- ja mediatekstien, osa II kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Näin kaunokirjallisuuden ja muiden fiktiivisten tekstien lukemisen asema kokeessa vahvistuu, kun kokelaiden on aina valittava myös siihen liittyvä tehtävä."
"Lukutaidon kokeen arviointikohteet ovat kokonaiskuva lukutaidosta, vastauksen sisältöainekset ja vastauksen esitystapa. Lukutaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöaineksia koskevaa kriteeriä täydentävät kulloinkin erikseen laadittavat koekohtaiset sisältökuvaukset. Arvioinnissa otetaan huomioon myös vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvioitaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden. Esitystavan arvioinnissa otetaan huomioon vastauksen ymmärrettävyys, selkeys ja loogisuus. Sen sijaan kieliasun moitteettomuutta tai oikeakielisyysnormien noudattamista ei ole erikseen mainittu esitystapaa koskevassa kriteerissä, koska ne eivät ole yhteydessä lukutaidon tasoon.")

maanantai 26. elokuuta 2019

Huumorin keinoja

-Kun tutkit jonkin tekstin huumorin keinoja, huomioi tekstilajin merkitys, aihe, tavoite, kohderyhmä, julkaisufoorumi.
-Tutki, mitkä asiat esitetään humoristisesti, mille nauretaan, mistä tehdään pilaa. Mihin huumorilla pyritään juuri kyseisessä tekstissä? Huumori voi naurattaa, ilahduttaa, purkaa jännitystä, arvostella, ilkeillä jne.
-Nimeä ja avaa keinoja, joilla huumori, huvittavuus saadaan aikaan. Arvioi keinojen toimivuutta.
Keinoja
-liioittelu, yleistäminen, kärjistäminen
-yllättävä näkökulma tai rinnastus
-tilannehuumori
-viittaukset muihin teksteihin (intertekstuaalisuudella leikittely)
-uudissanat, synonyymit, leikkimieliset ja huvittavat ilmaisut, nimeämiset
-kielikuvat, kiertoilmaisut
-virhepäätelmät, analogiat
-yksinkertaistaminen tai monimutkaistaminen
-tietoinen tekstin tyylin rikkominen
-naurettavaksi tekeminen
-toisto
-vastakohtaistaminen
huumorin lajeja
-ironia eli epäsuora iva
-sarkasmi eli pureva iva
-parodia eli ivamukaelma jäljittelee tunnettua tekstiä liioittelemalla ja kärjistämällä
-satiiri, jossa nauretaan ihmisen heikkouksille
-musta huumori on naurua vakaville ja traagisille asioille
-alatyylinen huumori sisältää karkeuksia ja ilmaisuja, jotka eivät sovi tavalliseen kielenkäyttöön
-kansanhuumoria on kaskuissa ja vitseissä, joissa nauretaan valtaapitäville tai ihmistyyppien tavoille

Kuvan ilmaisukeinot

Katso oppikirja s. 53-59
Kun erittelet kuvan keinoja, käy läpi seuraavat asiat:
-aihe, tekijä, tekniikka, käyttötarkoitus, julkaisupaikka, ilmaisukeinot, sisältö, viesti tai sanoma, tunnelma

Kuvan ilmaisukeinoja
-muoto (suorakulmio, neliö, kolmio, ympyrä)
-keveys, raskaus (vasen  yläkulma kevyt, oikea alakulma raskas)
-viivat: dramaattinen diagonaali vasemmasta yläkulmasta alas oikealle; lyyrinen diagonaali oikeasta yläkulmasta alas vasemmalle (rauhallinen)
-kuvan suunta: ylös, alas, oikealle, vasemmalle
-kuvakulma: alaviistosta, yläviistosta, silmien tasalta
-rajaus: lähikuva, puolikuva, kokokuva, yleiskuva
-terävyys, epäterävyys: yksityiskohdat
-värit: harmonia, kontrasti
-valo: tunnelma

Harjoittele
http://kuvajournalismikilpailu.fi/#winners

Tyyli vaikuttaa

TYYLI VAIKUTTAA 

-Tyyli on puhujalle, kirjoittajalle tai aikakaudelle tyypillinen ilmaisutapa, jota leimaavat tietyt, toistuvat piirteet. 
-Tyyli on sanomisen tapa, joka näkyy tekstin kaikilla tasoilla: sanavalinnoissa, lauserakenteissa, lauseiden pituudessa, esittämisen järjestyksessä, jaksottelussa ja sidostamisen keinoissa. 
-Tyyli voi olla odotusten mukainen, käyttöyhteydelleen tyypillisesti neutraali  tai yllättävä, kohosteinen 
-Sävy on puhujan tai kirjoittajan äänen väri, jonka vastaanottaja havaitsee 
-Konventio on tyylikäytänne: miten mistäkin aiheesta on hyvä tai sopiva puhua ja kirjoittaa 

Puhujan tai kirjottajan tyylinvalintaan vaikuttavat hänen oman persoonallisuutensa (tapansa laatia teksti) lisäksi aihe, tavoite, tekstilaji, foorumi, kohde. 

ASIATYYLISSÄ tärkeintä on sisältö ja esittämisen selkeys. 
-neutraalia ja yleiskielistä, pyrkii objektiivisuuteen 

ARKITYYLI asiatyyliä rennompaa, epämuodollisempaa, puhekielisempää (sanavalinnat ja virkerakenteet, subjektiivisuus) 

SANAVALINNAT 
päämerkitys 
sivumerkitys (kielteinen, myönteinen), sanan sivumerkitys paljastaa asennoitumisen 
synonyymit (vierasperäisten synonyymien käytön vaikutus) 

KONKREETTINEN TYYLI 
sanat kuvaavat havaittavia elollisia tai elottomia olioita, esineitä, paikkoja, toimintoja, tekoja 
ABSTRAKTI TYYLI 
sanat kuvaavat asiantiloja, ominaisuuksia, suhteita, joita ei voi konkreettisesti havaita >vaikeaselkoisuuden vaara (ns. substantiivityyli) 

HAVAINNOLLINEN TYYLI 
-käsitehierarkiat 
-konkreettiset verbit, adjektiivit, substantiivit 
-kuvailu 
-esimerkit 
-kielikuvat 
-aktiivi 
-selkeät virkerakenteet, ei ketjuvirkkeitä 


Tyyliä (ja kieltä) tutkitaan äännetasolle, sanatasolla, lauseketasolla, virketasolla, koko tekstin tasolla 
-äännetaso: sointuisuus, toisto, onomatopoeettisuus 
-sanataso: minkä alan sanastoa, sanaverkot, kielikuvat, synonyymit, toisto, abstraktisuus, konkreettisuus, tuoreus, kuluneisuus, vierasperäisyys, retoriset keinot, fraasit 
-lauseketaso: kielikuvat, vertaukset, upotukset, retoriset keinot 
-lause- ja virketaso: rytmi, lyhyet, pitkät, yksinäislauseet, yhdyslauseet, lausetyypit (toteamus, käsky, kysymys), sanajärjestys, aktiivi-passiivi,  runsas, vuolas, polveileva, niukka, lakoninen, ytimekäs tyyli 
-tekstin kokonaistaso, -rakenne: osat, sidosteisuus, etenemistapa, tekstityypit tai kerrontamuodot, tyyli suhteessa tekstilajiin, konventiot (typografiset keinot = lihavoinnit, kursivoinnit, muut)