keskiviikko 30. elokuuta 2017

Vaikuttamaan pyrkivä puhe

Tehtävävihko s. 42:5
Hans Roslingin puhe globaalista väestönkasvusta (ensimmäisessä linkissä suomennettuna) (jos teksti ei näy, valitse youtube-videon asetuspyörylästä "tekstitykset" ja siitä rullaa suomi).
https://www.youtube.com/watch?v=fTznEIZRkLg&list=PLO_OaQZ3Gmd4w80e6Q0tHFFfhidWn5qkB&index=4

https://www.youtube.com/watch?v=fTznEIZRkLg

Niina Sainiuksen vinkit, miten sanaton viestintä auttaa esiintymistilanteessa.
Niina Sainius


torstai 24. elokuuta 2017

ARGUMENTAATIOANALYYSIN POHJUSTAMINEN

ARGUMENTAATIOANALYYSIN POHJUSTAMINEN

1. Kuka on tehnyt tekstin, mikä on tekstin laji, otsikko, milloin, kenelle ja missä teksti on julkaistu, mikä on tekstin aihe?
2. Mitkä ovat tekstin tavoite ja teesi (pääväite)? Keille teksti on suunnattu?
3. Mitä taustaoletuksia tekijällä on? Mitä tekijä puolustaa ja mitä vastustaa?
4. Millä perustelutavoilla tekijä perustelee teesiään (näkemystään)? Poimi perustelutapoja ja ryhmittele ne. 
5. Millä retorisilla keinoilla tekijä vahvistaa perustelujaan? Mitä tekijä vastustaa? Poimi keinoja ja ryhmittele ne. 
7. Mikä merkitys on tekstin ulkoasulla, asettelulla ja rakenteella? Mikä on kuvien tehtävä?
8. Mitä rooleja erottuu? Keiden näkökulmat erottuvat?
9. Mitä tekijä saavuttaa valitsemillaan keinoilla (perusteluilla ja retorisilla keinoilla)? Vakuuttaako teksti? Pääseekö tavoitteeseensa?



ARGUMENTAATIOANALYYSIN VARSINAINEN KIRJOITTAMINEN

Kirjoita pohjustuksesi avulla selkeästi etenevä, kappaleisiin jaettu vastaus, jossa todennat esittämäsi päätelmät.

Muista, miten pohjatekstiin viitataan:

YTL:n ohje: Lukutaidon tehtävässä oletetaan, että vastauksen lukija tuntee pohjatekstin ja tietää, mistä siinä on kyse.  ”Ensimmäisellä kerralla aineistoon viitatessaan kirjoittaja nimeää käyttämänsä aineiston ja mainitsee tekstin tekijän, oletuksena on, että vastaustekstin lukija tuntee aineiston ja tietää, mistä siinä on kyse, joten aineistoa ei tarvitse erikseen esitellä. Vastauksessa pyritään tiiviyteen, ja siksi myös viittaustapa on tarkoituksenmukaista pitää lyhyenä eikä tarkkoja lähdetietoja ole tarpeen mainita.  jos se on tiedossa. Aineiston voi nimetä esimerkiksi tekstin lajin, nimen tai otsikon mukaan. Mallin aineistoon viittaamisen tavasta saa usein jo tehtävänannosta. Myöhemmin samaan tekstiin viitattaessa riittää lyhyempi viittaustapa. Mikäli samassa vastauksessa tarkastellaan useita aineistoja, siitä on selvästi käytävä ilmi, mitä tekstiä kirjoittaja kulloinkin käsittelee.”   

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Blogikirjoittajan keinot

Mitä vaikuttamisen keinoja blogin Kasper Diem kirjoittaja Kasper Strömman käyttää 15.8.2017 julkaisemassaan tekstissä Junaliikenteen jälkeen vuorossa armeija – ”On aika avata maamme puolustus kilpailulle” ?
Kasper Diem

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Kirjallisuutta

Yksilö, yhteiskunta ja sen instituutiot Katherine Boo, Kätkössä kauniin ikuisen (2012)
Albert Camus, Rutto (1947)
Olli Jalonen, Poikakirja (2010) (koululla)
Ken Kesey, Yksi lensi yli käenpesän (1962)
Ilmari Kianto, Punainen viiva (1909) (koululla)
Arto Paasilinna, Ulvova mylläri (1981)
John Steinbeck, Vihan hedelmät (1939)
Hannu Raittila, Atlantis (2003) (koululla)
Alexandra Salmela, Antisankari (2015)

Sivuraiteilla

Albert Camus, Sivullinen (1942) (koululla)
Irina Denezhkina, Anna mulle! (2002)
Herman Koch, Illallinen(2009) (koululla)
Erlend Loe, Supernaiivi (1996) (koululla)
Deborag Spungen, Nancy (1983)

Mats Wahl, Ruotsia idiooteille (2004)
Irvine Welsh, Trainspotting (1996)

Valta ja sen käyttö
William Golding, Kärpästen herra (1954)
George Orwell, Vuonna 1984 (1949)
Sofi Oksanen, Puhdistus (2008) (koululla)
Sofi Oksanen, Kun kyyhkyset katosivat (2012)
Maria Peura, Ja taivaan tähdet putoavat (2014)
John Steinbeck, Helmi (äänikirjana koululla)
Antti Tuuri, Ikitie (2011) (koululla)
Yaa Gyasi, Matkalla kotiin (2017)

Terrorismi, väkivalta, sota
Chimanda Ngozi Adichie, Puolikas keltaista aurinkoa (2009)
Ismael Beah, Leikin loppu (2007)
Kim Echlin, Kadonneet (2009)
Paolo Giordano, Ihmisruumis
Anilda Ibrahimi, Ajan riekaleita (2009)
Ernest Hemingway, Jäähyväiset aseille (1929)
Tuomas Kyrö, Liitto (2005)
Sirpa Kähkönen, Rautayöt (2002)  Hietakehto (2012)
Heidi Köngäs, Sandra (2017)
Pierre Lemaitre, Näkemiin taivaassa
Ian Mc Ewan, Sovitus (2001)
Toni Morrison, Koti (2014)
Michael Ondaajte, Englantilainen potilas (1992)
Erich Maria Remarque, Länsirintamalta ei mitään uutta (1929)
Antti Tuuri, Rauta-antura (2012)(koululla)
Kurt Vonnegut, Teurastamo 5 (1969)
M.-P. Heikkinen, Terveiset Kutturasta (2012) 
Eva Weaver, Jacobin takki
Hanneriina Moisseinen, Kannas (2016, sarjakuva)

Seksuaalisuus
Vigdis Grimsdottir, Z-rakkaustarina (1998)
Pirjo Hassinen, Joel (1991)
Anna-Leena Härkönen, Ei kiitos (2008)
Anja Kauranen, Sonja O. kävi täällä (1981)
Sofi Oksanen, Baby Jane (2005) Koululla 3)
Maria Peura, On rakkautes ääretön (2001)
Riikka Pulkkinen, Raja (2006) (koululla)
Harri Sirola, Abiturientti (1980)
Anja Snellman, Lemmikkikaupan tytöt (2007)
Miina Supinen, Liha tottelee kuria (2007)
Jeffrey Eugenides, Naimapuuhia (2011)

Perhe ja suku
Charles Bukowski, Siinä sivussa (1982)
Michael Cunningham, Samaa sukua (1995)
Anne Enright, Unohdettu valssi 
Karin Erlandsson, Minkkitarha (2014)
Jeffrey Eugenides, Middlesex (2002)
Jeffrey Eugenides, Virgin Suicides (1993)
Peter Franzen, Tumman veden päällä (2010)
Alan Hollinghurst, Vieraan lapsi
Kari Hotakainen, Ihmisen osa (2009)
Kari Hotakainen, Juoksuhaudantie (2002) (koululla)
Juha Itkonen, Kohti (2007)
Anna-Leena Härkönen, Juhannusvieras (2006)
John Irving, Kaikki isäni hotellit (1981)
Olli Jalonen, Isäksi ja tyttäreksi (1990)
Katja Kaukonen, Kohina (2014) 
Aino Kivi, Maailman kaunein tyttö (2016)
Heidi Köngäs, Jokin sinussa (2008)
Jhumpa Lahiri, Tulvaniitty (2014)
 Taina Latvala, Välimatka
Laura Lähteenmäki, Korkea aika (2016)
Ann-Marie Mac Donald, Armon yö (2005)
Miika Nousiainen, Maaninkavaara (2009) (koululla)
Ulla-Maija Paavilainen, Kylmä kamari (2010)
Markku Pääskynen, Vihan päivä (2006)
Pirkko Saisio, Pienin yhteinen jaettava (1998)
Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia (2014)
Kjell Westö, Missä kuljimme kerran (2006)
Hannu Väisänen, Toiset kengät (2007)
Tapani Heinonen, Kuka heilutti pesäpuuta (2015)


Kulttuurien yhteentörmäys
Amélie Nothomb, Nöyrin palvelijanne  (1999) (koululla)
Ayad Akhtar, Appelsiinikuorten katu(2012) (koululla 2)
Susanna Alakoski, Sikalat (2007)
Chinua Achebe, Kaikki hajoaa (1958, suom. 2014)
Karin Fossum, Rakas Poona (2000)
Antti Jalava, Asfalttikukka (1980)
Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja heimolaiset (1984)
Thomas Keneally, Schindlerin lista (1982)
Jhumpa Lahiri, Kaima (2005)
Cristina Sandu, Valas nimeltä Goliat (2017)
Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia (2014)
Robert McLiam Wilson, Eureka Street, Belfast (1996)
Mikael Niemi, Populäärimusiikkia Vittulajänkältä


Tulevaisuus/ympäristö
K.K. Alongi, Kevätuhrit 
K.K. Alongi, Ansassa
Margaret Atwood, Uusi maa (2014)
Jean Hegland, Suojaan metsän siimekseen (1998) 
Kazuo Ishiguro, Ole luonani aina (2005)
Risto Isomäki, Haudattu uhka (2016)
Emmi Itäranta, Teemestarin kirja (2012)
Emmi Itäranta, Kudottujen kujien kaupunki (2015)
Ansu Kivekäs, Perhosveitsi (2014)
Anni Kytömäki, Kultarinta (2014  teos ei kerro tulevaisuudesta)
Laura Lähteenmäki, Niskaan putoava taivas (2012)
Paulus Maaslo, Elinehto (2012, dekkari)
Ian McEwan, Pähkinänkuori (2017)
Lars Wilderäng, Tähtikirkas (2018)

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Äi 4Tekstit ja vaikuttaminen (lops 2016)

ÄI 4 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN
Tavoitteena on, että   
- syvennät kriittistä lukutaitoasi, erityisesti medialukutaitoa  
- osaat perustella näkemyksesi  
- opit tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja  
- osaat tarkastella kirjallisuuden ja muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuurista merkitystä  
 SISÄLLÖT  
 - kriittinen lukutaito, medialukutaito (tiedonhankinta, -hallinta, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki) 
 - sananvapaus, sensuuri, viestinnän eettisyys  
- argumentointi ja retoriikka, vaikuttamisen keinot (tekstien ideologiat, mielipide, tutkimustieto, kielelliset ja visuaaliset keinot) 
 - tiedon- ja tieteenalojen kielet, puhetavat, näkökulmat 
 - kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja  
- kantaa ottavien tekstien tuottaminen   
TOTEUTUS  
 - vaikuttamaan pyrkivien tekstien, mediatekstien tutkimista  
- vaikuttava puheenvuoro  
- kantaa ottavan tekstin kirjoittaminen: yleisönosastokirjoitus, vastine, tms.  
- vaikuttamaan pyrkivä kaunokirjallinen teos (tai tietokirja): keskustelu, puheenvuoro  
- dokumenttielokuvan esittely 
- kielenhuoltoa   
ARVIOINTI   
- kotitehtävät, tuntityöskentely, puheenvuoro, kirjoitelmat; kurssikoe: lukutaidon koe