Aineistoviittausten ydintehtävä on osoittaa, mitä tekstiä kirjoittaja kulloinkin tarkastelee tai käyttää omassa tekstissään. Tärkeintä on viittausten selkeys ja tarkoituksenmukaisuus, ei niinkään se, mitä tarkasti ja yksityiskohtaisesti määriteltyä viittaustekniikkaa kirjoittaja käyttää. Viittaustavan tarkoituksenmukaisuus on riippuvainen tehtävänannosta ja koetyypistä. Aineistoilla on nimittäin lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeissa erilainen asema, joten niissä on tarkoituksenmukaista viitata aineistoihin hieman eri tavalla.
Tässä tiedotteessa esille nostetut tavat ovat vain esimerkkejä viittaustavoista, sillä kaikkia mahdollisia, erilaisissa tekstiyhteyksissä toimivia tapoja on mahdotonta luetella. Esimerkeissä on hyödynnetty testikokeeseen osallistuneiden opiskelijoiden vastauksia.
Lukutaidon koe
Lukutaidon kokeen vastauksessa tehtävänanto määrittelee, mitä aineistoja vastauksessa tarkastellaan. Nykyisen tekstitaidon kokeen tapaan oletuksena on, että vastaustekstin lukija tuntee aineiston ja tietää, mistä siinä on kyse, joten aineistoa ei tarvitse erikseen esitellä. Vastauksessa pyritään tiiviyteen, ja siksi myös viittaustapa on tarkoituksenmukaista pitää lyhyenä eikä tarkkoja lähdetietoja ole tarpeen mainita.
Ensimmäisellä kerralla aineistoon viitatessaan kirjoittaja nimeää käyttämänsä aineiston ja mainitsee tekstin tekijän, jos se on tiedossa. Aineiston voi nimetä esimerkiksi tekstin lajin, nimen tai otsikon mukaan. Mallin aineistoon viittaamisen tavasta saa usein jo tehtävänannosta. Myöhemmin samaan tekstiin viitattaessa riittää lyhyempi viittaustapa. Mikäli samassa vastauksessa tarkastellaan useita aineistoja, siitä on selvästi käytävä ilmi, mitä tekstiä kirjoittaja kulloinkin käsittelee.
Esimerkkejä
1 a. Lue ensin Jonna Tervomaan Tikapuut-laulun sanoitus. Mistä tekstissä on kyse?
Ensimmäinen viittaus: Jonna Tervomaan Tikapuut-laulun sanoitus alkaa ̶ ̶ .
Myöhempi viittaus: Tervomaan teksti tuo esiin ̶ ̶ . Tikapuut-laulun sanoitus on ̶ ̶ . Sanoituksessa mainitaan ̶ ̶ .
1 b. Katso ja kuuntele sen jälkeen Mika Ronkaisen käsikirjoittama ja ohjaama musiikkivideo Jonna Tervomaan laulusta. Mitä lisämerkityksiä video tuo laulun sanoitukseen?
Ensimmäinen viittaus: Mika Ronkaisen musiikkivideo alkaa ̶ ̶ .
Myöhempi viittaus: Ronkaisen video vahvistaa Tervomaan sanoituksen ̶ ̶ . Video vahvistaa sanoituksen teemaa ̶ ̶ .
2. Lue oheiset kolme koulujen uskonnonopetusta ja Suvivirren asemaa käsittelevää tekstiä.
a. Mikä on kunkin tekstin pääteesi?
Ensimmäinen viittaus: Tiina Raevaaran kolumnissa ̶ ̶ . Ulla Appelsinin artikkelin ̶ ̶ . Veera Oksanen esittää artikkelissaan, että ̶ ̶ .
b. Mitä perustelukeinoja kussakin tekstissä käytetään?
Myöhempi viittaus: Raevaaran tekstissä / kolumnissa ̶ ̶ . Appelsinin tekstissä / artikkelissa ̶ ̶ . Oksasen teksti / kolumni taas ̶ ̶ . Kaikissa kolmessa tekstissä teesiä perustellaan ̶
___________________
Muuta muistettavaa:
Lukutaidon kokeessa vastausta ei otsikoida, mutta tehtävän numero merkitään.
Yksiosaisen tehtävän pistemäärä on 30 pistettä.
Yksiosaisen tehtävän merkkimäärä on noin 5000 merkkiä.
Kaksiosaisen tehtävän a-osa 12 pistettä, b-osa 18 pistettä.
