Kirja-arvostelu

Esimerkki kirja-arvostelusta 

Tähtikirkas

Yleisönosastokirjoitus ja vastine

YLEISÖNOSASTOKIRJOITUS

-lehden mielipidesivun (yleisönosaston) mielipidekirjoitus
-oma tekstilajinsa, jolla on omat tilanteen sanelemat laatimistapansa
-kirjoittajan on otettava huomioon, että hänen tekstinsä kilpailee lukijoista lehden muiden tekstien kanssa
-toimitus saattaa muokata tekstiä
-ajankohtaisesta aiheesta
-mielellään yhteen aiheeseen keskittyvä
-kirjoittaja menee suoraan asiaan ja selvittää lukijoille, mistä aiheesta aikoo keskustella, ilmaisee selkeästi asiansa, näkemyksensä perusteluineen
-taitava kirjoittaja huomioi vastanäkemykset ja kumoaa ne
-kirjoittaja otsikoi tekstinsä houkuttelevasti
-rakenteeltaan selkeä, johdonmukainen (teesi - perusteluja - ratkaisu - vetoomus tai toivomus; kiinnostuksen herättäminen - asian esittely - väitteet ja perustelut - kokoava teesi; huomio - tarve -toteutus - kuvailu - vetoomus)
-tyyli ja sävy ovat tarkoituksenmukaisia
-allekirjoituksena oma nimi tai nimimerkki

VASTINE

-vastaus lehdessä aiemmin ilmestyneeseen mielipidekirjoitukseen

-vastineen kirjoittaja ottaa yksityishenkilönä tai edustamansa yhteisön jäsenenä kantaa pohjatekstin kirjoittajan näkemyksiin ja perustelee omat mielipiteensä: jos on samaa mieltä, esittää lisäperusteluja; jos on eri mieltä, tuo uusia näkökulmia, kumoaa pohjatekstin kirjoittajan perustelut, osoittaa ne vääriksi; osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä

-kirjoittaja muistaa aineistokirjoittamisen säännöt: hän kuljettaa mukana, esittelee pohjatekstin kirjoittajan ajatuksia, näkemyksiä ja perusteluja siinä määrin, että lukija tietää pohjatekstin kirjoittajan keskeiset mielipiteet perusteluineen - erityisesti ne, joihin hän vastineen kirjoittajana ottaa kantaa - vaikkei tuntisikaan pohjatekstiä

-vastineen alussa on selkeä  viittaus pohjatekstiin: kirjoittaja, otsikko, lehti, julkaisupäivä, (tekstilaji),

pohjatekstin kirjoittajan keskeinen näkemys

-kirjoittaja otsikoi vastineensa niin, että siitä näkyy hänen näkökulmansa asiaan

-allekirjoituksena nimi tai nimimerkki

Lukutaidon tehtävä

Palauta YTL:N tiedotteen avulla mieleen, miten viitataan aineistoon lukutaidon tehtävässä:

Aineistoviittausten ydintehtävä on osoittaa, mitä tekstiä kirjoittaja kulloinkin tarkastelee tai käyttää omassa tekstissään. Tärkeintä on viittausten selkeys ja tarkoituksenmukaisuus, ei niinkään se, mitä tarkasti ja yksityiskohtaisesti määriteltyä viittaustekniikkaa kirjoittaja käyttää. Viittaustavan tarkoituksenmukaisuus on riippuvainen tehtävänannosta ja koetyypistä.  Aineistoilla on nimittäin lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeissa erilainen asema, joten niissä on tarkoituksenmukaista viitata aineistoihin hieman eri tavalla. 

Tässä tiedotteessa esille nostetut tavat ovat vain esimerkkejä viittaustavoista, sillä kaikkia mahdollisia, erilaisissa tekstiyhteyksissä toimivia tapoja on mahdotonta luetella. Esimerkeissä on hyödynnetty testikokeeseen osallistuneiden opiskelijoiden vastauksia.

Lukutaidon koe

Lukutaidon kokeen vastauksessa tehtävänanto määrittelee, mitä aineistoja vastauksessa tarkastellaan. Nykyisen tekstitaidon kokeen tapaan oletuksena on, että vastaustekstin lukija tuntee aineiston ja tietää, mistä siinä on kyse, joten aineistoa ei tarvitse erikseen esitellä. Vastauksessa pyritään tiiviyteen, ja siksi myös viittaustapa on tarkoituksenmukaista pitää lyhyenä eikä tarkkoja lähdetietoja ole tarpeen mainita.



Ensimmäisellä kerralla aineistoon viitatessaan kirjoittaja nimeää käyttämänsä aineiston ja mainitsee tekstin tekijän, jos se on tiedossa. Aineiston voi nimetä esimerkiksi tekstin lajin, nimen tai otsikon mukaan. Mallin aineistoon viittaamisen tavasta saa usein jo tehtävänannosta. Myöhemmin samaan tekstiin viitattaessa riittää lyhyempi viittaustapa. Mikäli samassa vastauksessa tarkastellaan useita aineistoja, siitä on selvästi käytävä ilmi, mitä tekstiä kirjoittaja kulloinkin käsittelee.

Esimerkkejä

1 a. Lue ensin Jonna Tervomaan Tikapuut-laulun sanoitus. Mistä tekstissä on kyse? 

Ensimmäinen viittaus: Jonna Tervomaan Tikapuut-laulun sanoitus alkaa  ̶   ̶  .

Myöhempi viittaus: Tervomaan teksti tuo esiin  ̶   ̶  . Tikapuut-laulun sanoitus on  ̶   ̶  . Sanoituksessa mainitaan  ̶   ̶  .

1 b. Katso ja kuuntele sen jälkeen Mika Ronkaisen käsikirjoittama ja ohjaama musiikkivideo Jonna Tervomaan laulusta. Mitä lisämerkityksiä video tuo laulun sanoitukseen?

Ensimmäinen viittaus: Mika Ronkaisen musiikkivideo alkaa  ̶   ̶  .

Myöhempi viittaus: Ronkaisen video vahvistaa Tervomaan sanoituksen  ̶   ̶  . Video vahvistaa sanoituksen teemaa  ̶   ̶  .


2. Lue oheiset kolme koulujen uskonnonopetusta ja Suvivirren asemaa käsittelevää tekstiä.

a. Mikä on kunkin tekstin pääteesi?

Ensimmäinen viittaus:   Tiina Raevaaran kolumnissa  ̶   ̶  . Ulla Appelsinin artikkelin  ̶   ̶  . Veera Oksanen esittää artikkelissaan, että  ̶   ̶  .

b. Mitä perustelukeinoja kussakin tekstissä käytetään?

Myöhempi viittaus: Raevaaran tekstissä / kolumnissa  ̶   ̶  . Appelsinin tekstissä / artikkelissa  ̶   ̶  . Oksasen teksti / kolumni taas ̶   ̶  . Kaikissa kolmessa tekstissä teesiä perustellaan  ̶ 
___________________

Muuta muistettavaa:

Lukutaidon kokeessa vastausta ei otsikoida, mutta tehtävän numero merkitään.
Yksiosaisen tehtävän pistemäärä on 30 pistettä.
Yksiosaisen tehtävän merkkimäärä on noin  5000 merkkiä.
Kaksiosaisen tehtävän a-osa 12 pistettä, b-osa 18 pistettä.

Kuvanlukutaito (video)

Tutustu linkin avulla, miten videon ja elokuvan kuvaa luetaan, katso kuvan rajaus, kuvakulmat

http://www.koulukino.fi/?id=2689

Kuvakoot

http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kuva/kuvakoko.jsp

Tilttaus ja panorointi

http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kuva/tilttaus.jsp

Katso video Uhanalainen pikkupanda

https://youtu.be/djN6ucghwK4

Tee videoon liittyvät tehtävät kurssivihkon 27:8 mukaan: Mikä on videon viesti?Mitä kuvakokoja videossa on käytetty? Mitä kuvakulmia on käytetty, miksi? Onko panerointia ja tilttausta?

Tyyli vaikuttaa

TYYLI VAIKUTTAA

katso oppikirja s. 384-393

-Tyyli on puhujalle, kirjoittajalle tai aikakaudelle tyypillinen ilmaisutapa, jota leimaavat tietyt, toistuvat piirteet.

-Tyyli on sanomisen tapa, joka näkyy tekstin kaikilla tasoilla: sanavalinnoissa, lauserakenteissa, lauseiden pituudessa, esittämisen järjestyksessä, jaksottelussa ja sidostamisen keinoissa.

-Tyyli voi olla odotusten mukainen, käyttöyhteydelleen tyypillisesti neutraali  tai yllättävä, kohosteinen

-Sävy on puhujan tai kirjoittajan äänen väri, jonka vastaanottaja havaitsee

-Konventio on tyylikäytänne: miten mistäkin aiheesta on hyvä tai sopiva puhua ja kirjoittaa

Puhujan tai kirjottajan tyylinvalintaan vaikuttavat hänen oman persoonallisuutensa (tapansa laatia teksti) lisäksi aihe, tavoite, tekstilaji, foorumi, kohde.

ASISATYYLISSÄ tärkeintä on sisältö ja esittämisen selkeys.

-neutraalia ja yleiskielistä, pyrkii objektiivisuuteen

ARKITYYLI asiatyyliä rennompaa, epämuodollisempaa, puhekielisempää (sanavalinnat ja virkerakenteet, subjektiivisuus)

SANAVALINNAT

päämerkitys

sivumerkitys (kielteinen, myönteinen), sanan sivumerkitys paljastaa asennoitumisen

synonyymit (vierasperäisten synonyymien käytön vaikutus)

KONKREETTINEN TYYLI

sanat kuvaavat havaittavia elollisia tai elottomia olioita, esineitä, paikkoja, toimintoja, tekoja

ABSTRAKTI TYYLI

sanat kuvaavat asiantiloja, ominaisuuksia, suhteita, joita ei voi konkreettisesti havaita >vaikeaselkoisuuden vaara (ns. substantiivityyli)

HAVAINNOLLINEN TYYLI

-käsitehierarkiat

-konkreettiset verbit, adjektiivit, substantiivit

-kuvailu

-esimerkit

-kielikuvat

-aktiivi

-selkeät virkerakenteet, ei ketjuvirkkeitä

Tyyliä (ja kieltä) tutkitaan äännetasolle, sanatasolla, lauseketasolla, virketasolla, koko tekstin tasolla

-äännetaso: sointuisuus, toisto, onomatopoeettisuus

-sanataso: minkä alan sanastoa, sanaverkot, kielikuvat, synonyymit, toisto, abstraktisuus, konkreettisuus, tuoreus, kuluneisuus, vierasperäisyys, retoriset keinot, fraasit

-lauseketaso: kielikuvat, vertaukset, upotukset, retoriset keinot

-lause- ja virketaso: rytmi, lyhyet, pitkät, yksinäislauseet, yhdyslauseet, lausetyypit (toteamus, käsky, kysymys), sanajärjestys, aktiivi-passiivi  runsas, vuolas, polveileva, niukka, lakoninen, ytimekäs tyyli

-tekstin kokonaistaso, -rakenne: osat, sidosteisuus, etenemistapa, tekstityypit tai kerrontamuodot, tyyli suhteessa tekstilajiin, konventiot (typografiset keinot = lihavoinnit, kursivoinnit, muut)

Perustelutavat ja retoriset keinot ja argumentaatioanalyysin pohjustaminen

oppikirja s. 376-383
ARGUMENTOINTI, argumentaatio  = väitteiden ja perustelujen esittämistä 

ARGUMENTAATIO rakentuu teesistä (väitteestä) ja argumenteista (perusteluista) ja niitä tukevista retorisista keinoista  
-voidaan yrittää vaikuttaa tietoihin, tunteisiin, mielipiteisiin, arvoihin, asenteisiin

ESISOPIMUKSET, TAUSTAOLETUKSET: oletus, että vastaanottaja on tiettyä mieltä asiasta; ajattelutapa, jota pidetään ainoana oikeana

PERUSTELUTAPOJA 

-FAKTAT 

-KÄSITTEEN MÄÄRITTELY 

-TILASTOT 

-TUTKIMUKSET 
-AUKTORITEETTIIN VETOAMINEN

-ERILAISET PÄÄTTELYTAVAT: INDUKTIO (yksityisestä yleiseen), DEDUKTIO (yleisestä yksityiseen) 

-OMA HAVAINTO, KOKEMUS 

-YLEINEN MIELIPIDE (ei kestä), TAVAT, USKOMUKSET 

-ASIAN UUTUUS 

-SYY-SEURAUSSUHDE 

-TUNTEET, TARPEET, TOIVEET 

-ARVOT JA MORAALI 

-EDUT JA HAITAT 

-VERTAILUT, RINNAKKAISTAPAUKSET, ANALOGIAT 

Perustelutapoja, joita käytetään, kun kommentoidaan jotakin aiempaa tekstiä: tukeminen, kiistäminen, myönnytteleminen, ohjeistaminen, hyökkääminen, häilyminen 

RETORISET KEINOT 

ovat tarkoitukseen sopivia ilmaisutapoja, joita käytetään varsinaisten perustelujen tukena, vahvistajina, vetoavat tunteisiin. 

-OHJAILUKIELI: ohjailevia sanoja, ”pitää”, ”täytyy”, vertailuasteet, vahvikesanat (asteilmaukset ”erittäin”, ”täysin”), asenneadjektiivit (”ihana”, ”ällöttävä”) 

-SANOJEN VALINTA MERKITYSVIVAHTEIDEN PERUSTEELLA: värittyneet sanat (”suvakki”), eufemismit (kiertoilmaukset ”siirtyi ajasta ikuisuuteen”) 

-SYNONYYMIT 

-PIILOVÄITTEET 

-IMARTELU, UHKAILU 

-LIIOITTELU, KÄRJISTÄMINEN
-ASTEILMAISUT (aina, ei koskaan -tyyppiset)

-LISTAUS 

-KIELIKUVAT 

-VIERASSANAT, NUMERAALIT 

-VASTAKKAINASETTELU 

-LÄHENTÄVÄ PRONOMINI 
-SUPERLATIIVIT

-MYÖNTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-KIELTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-HUUMORI, IRONIA 

-SANONNAT, SITAATIT 

KIELEN RAKENTEELLISET KEINOT OVAT MYÖS RETORISIA KEINOJA: PUHUTTELU, RETORINEN KYSYMYS, LISTAUS, TOISTO, SOINNUTTELU 

KUVILLA ON OMAT VAIKUTTAMISKEINONSA (kirja s. 54-59) 

PUHEESSA OHEISVIESTINTÄ 

ARGUMENTAATIOANALYYSIN POHJUSTAMINEN

1. Kuka on tehnyt tekstin, mikä on tekstin laji, otsikko, milloin, kenelle ja missä teksti on julkaistu, mikä on tekstin aihe?
2. Mitkä ovat tekstin tavoite ja teesi (pääväite)? Keille teksti on suunnattu?
3. Mitä taustaoletuksia tekijällä on? Mitä tekijä puolustaa ja mitä vastustaa?
4. Millä perustelutavoilla tekijä perustelee teesiään (näkemystään)? Poimi perustelutapoja ja ryhmittele ne. 
5. Millä retorisilla keinoilla tekijä vahvistaa perustelujaan? Mitä tekijä vastustaa? Poimi keinoja ja ryhmittele ne.  

6. Miten vastanäkemykset on huomioitu? Mitä myönnytyksiä, tarkennuksia on?
7. Mikä merkitys on tekstin ulkoasulla, asettelulla ja rakenteella? Mikä on kuvien tehtävä?
8. Mitä rooleja erottuu? Keiden näkökulmat erottuvat?
9. Mitä tekijä saavuttaa valitsemillaan keinoilla (perusteluilla ja retorisilla keinoilla)? Vakuuttaako teksti? Pääseekö tavoitteeseensa?

Janne Saarikiven kannanotto

Lue Janne Saarikiven kirjoitus
https://www.keskipohjanmaa.fi/173449/kuka-paatti-kutistaa-suomen-kielen/s/262e1e09